8. marraskuuta 2014

Pitkästä aikaa!

Täällä ollaan taas!
Kuukausi kului vauhdikkaasti ja nopeasti. Hui hirvitys, miten pitkä postaustauko sitä tulikaan ihan tahattomasti pidettyä. Meidän netti "kuoli" miltei kuukausi sitten. Ei ole siis toiminut y-h-t-ä-ä-n moneen viikkoon. Tästä syystä en ole palaillut blogin puoleen vaikka mieli on tehnytkin.
Kommentteihin olen päässyt vastailemaan ainoastaan jaetun netin kautta, jonka sain tallilta. Nyt tallille asennettiin wifi, johon sain salasanan ja tätä kyseistä wifiä käytän nytkin paraikaa - raahasin kannettavan mukanani tallille.

Ensimmäisiä auringon säteitä aamu kuudelta.
Ilmat täällä ovat selvästi kylmentyneet kuukauden aikana. Kuitenkin on päiviä, jotka ovat ihanan kesäisiä - kuten nyt tällä hetkellä. Ulkona +20, aurinko paistaa ja on ihanan lämmintä auringossa. Mustilla tuulihousuilla auringossa istuessa auringonsäteet polttelee reisiä, ihanaa. Puissa alkaa olla jo kaikki syksyn sävyt, osa puista kuitenkin säilyttää vielä kesäiset, ihanan vihreät eri vivahteet. Nurmikkoa leikataan edelleen, hevoset käyvät yhä laitumilla sateettomina, kuivina päivinä. On ollut tosi paljon sateita verrattuna kesään ja joinain päivinä tuulee vankasti luihin ja ytimiin. Lämpötila on ollut usein vain +5 astetta. Vääjäämättä talvi lähestyy, mutta vielä saa nauttia lämmöstä satunnaisina päivinä.

Kylmät ilmat yllättivät aika nopeasti, ja sain itse kokea sen karvaasti. Kuukauden sisään olen saanut kärsiä paristakin sairaudesta, jotka minulle iskevät harvoin, jos ollenkaan. Ensin sairastin kuumeen ja oksennustaudin, onneksi tauti selätettiin parissa päivässä. Nyt olen palailemassa takaisin töihin viikon sairasloman jälkeen - toivun keuhkokuumeen esiasteesta jo hyvää vauhtia. Tauti vei petiin viikon ajaksi ja jätti satunnaisen yskän jälkeensä. Onneksi nyt on jo huomattavasti parempi olo, kiitos lukuisten lääkkeiden ja antibiootti kuurin. Viikonlopun yli tehdään töitä vielä kevennetysti, maanantaina saan aloittaa työt normaaliin tapaan. Onkin jo ikävä hevosen selkään.

Jokin aika sitten oli ensimmäistä kertaa myös kuura maassa. Ei ole toistunut onneksi enää. :p
Hevosille kuuluu oikein hyvää. Puoliveriset ovat saaneet kylmistä ilmoista johtuen jo paksumpaa takkia päälle. Täällä tallit ovat jatkuvasti ns. "ulkoilmassa" karsinabaddockien ovien ollessa auki yötä päivää, joten viluherkimmille hevosille loimet ovat jo miltei pakollisia.

Ennen sairastumistani, päästiin Annelin kanssa treeneissä tekemään jo sarjavaihtoja. Vielä ei olla laskettu askelmääriä, vaan tehty ns. yksittäisiä vaihtoja niin monta, kuin saa tehtyä. Aloitettuamme sarjavaihtoja, olin itse apujen kanssa hieman hukassa, jolloin jopa kaksi vaihtoa yhden pitkän sivun aikana tuntui vaikealta.  Oli hankalaa näin tarkan hevosen kanssa alkuun muistaa monta asiaa vaihdoissa mm. riittävä suoruus, valmistelu, vaihtoavut, painopiste, kontrollin säilyttäminen vaihdossa ja vaihdon jälkeen, kokoamisasteen säilyminen, nopeat reaktiot valmistella jo seuraava vaihto yms. jotka tekevät vaihdosta onnistuneen. Anneli on tosi haka vaihdoissa, se rakastaa niitä - saattaa tarjoilla sarjoja jo aivan omatoimisestikin, mutta minulla suurin ongelma oli siinä, etten saanut vaihtoa välittömästi avuista ja niin, että hevonen vaihtaa takaa ensin. Alkuun tuli hyvin paljon huojuvia vaihtoja vaikka olivatkin puhtaita, sain myös onnistuneesti tehtyä useita epäpuhtaita vaihtoja, joissa etuosa vaihtaa ensin, heh. Vaikka Annelille sarjavaihdot ovatkin helppoa kauraa, ei sekään ole mikään automaatti, joka tekee kaiken oikein "puolihuolimattomista avuista". Anneli on sen verran tarkka emäntä, että kaikki pitää olla just eikä melkeen, jos haluaa hevosen tekevän kaiken oikein ja avuista. ;) Rutiinia saadessani olenkin nyt saanut jo tehtyä viisi vaihtoa yhden pitkän sivun aikana onnistuneesti, joka on jo huomattava ero edelliseen.
Sarjavaihtojen lisäksi ollaan treenattu passagen alkuja onnistuneesti. Tuo hevonen on kyllä sellainen agrobaatti, että mitä ikinä halajatkaan, se kyllä tekee. Jos ei osaa, se yrittää. :)

Treeneissä pari kuukautta sitten. Uusia kuvia ei valitettavasti ole..
Loton kanssa ollaan käyty enemmän säännöllisesti estevalmennuksissa. Lotto niin rakastaa hypätä, se tekee sen päälle todella hyvää päästä koulukiemuroiden parista välillä esteratsastuksen maailmaan. Loton kanssa on niin kivaa hypätä, ei voi moittia!
Lottoa treenataan yhä siis molemmissa lajeissa, joka tulee olemaan tälle hevoselle varmasti paras mahdollinen vaihtoehto läpi sen elämän. Toisinkuin Anneli, Anneli rakastaa hinkkaamista, toistoja ja pitsinnypläystä, eikä se koskaan kyllästy vaikka jauhettaisiin samoja asioita viikko tolkulla. Anneli ei kaipaa varmasti muuta, kuin rutiineja ja ihanaa, koulukiemuroiden hinkkaamista. Lotto taasen kaipaa sitä, että se voi välillä "räjähtää" ja purkaa tällä keinolla ylimääräistä virtaa (jota sillä riittää!). Runsas maastoilu (paljon laukkaa) ja hyppääminen saa sen toteuttamaan itseään, joka ilmenee hevosen seesteisempänä ja keskittyneempänä käytöksenä koulupäivinä. Lotto on hevonen joka tarvitsee vaihtelua. Toki sen pää kestää muutamisen viikkoakin pelkkää kouluratsastusta, mutta ratsastettavuuden ero on huomattava silloin, kun se pääsee hyppäämään ja maastoilemaan säännöllisesti. Jos maastoilut tai esteratsastus jää väliin, ilmenee se useasti ratsastettavuudessa siten, ettei hevonen oikein jaksaisi keskittyä ratsastajaan tarpeeksi tarkkaavaisesti ja helposti sitten lähtee sooloilemaan omiaan. ;)
Niinhän se menee, aktiivinen hevonen tarvitsee paljon vaihtelua ja paljon tekemistä!


Tänään pääsen viikon tauon jälkeen taas Annelin selkään. En malta odottaa, tuntuu kuin olisi ikuisuus siitä, kun viimeksi olin hevosen selässä. Rauhassa otetaan vielä, mutta pääasia on, että pääsee taas tekemään. On se viikon ajan pelkkä makaaminen niin turhauttavaa hommaa, että nyt on jopa liikaakin intoa taas tehdä töitä. Pitää muistaa ottaa rauhassa ensimmäiset pari päivää - helpommin sanottu, kuin tehty. ;)

Palataan taas - toivottavasti tää netti ongelma ratkeaisi jollain tapaa. Jos ei muuta, pitää raahailla tätä kannettavaa tallille aina vapaapäivinä. Chao!

Onko lukijoilla näin tauon jälkeen mitään toiveita postauksiin? Jotain josta haluaisit kuulla lisää?
12

10. lokakuuta 2014

Perus kuulumisia!

Pitkästä aikaa perus kuulumisia näin vapaapäivän kunniaksi!
Tällä kertaa postausta saa kuvittaa Loton laidunkuvat, jotka otin tänään iltapäiväauringossa. :)


Päivät kuluvat tosi nopeasti aika samalla kaavalla. Ratsastetaan, tehdään tallia, valmentaudutaan ahkerasti.

Annelin kanssa on treenit sujuneet oikein hyvin. Pikkuhiljaa alkaa löytymään niitä oikeita nappuloita tämän hevosen kanssa. Ollaan päästy hieman harjoittelemaan jo passagen alkuja. Anneli ei siis vielä osaa passagea, mutta yhden treenikerran aikana parilla toistolla alkoi jo tulla oivia passagen ensiaskeleita. Tässä on hyvä kohta tokaista - kuinka helppoa passagen harjoittelu voikaan olla hevoselle, jolta tämäkin askellaji tulee kuin ns. luonnostaan ja sillä on kaikki edellytykset tehdä sitä. :)

Lotto on päässyt hyppäämään nyt enemmän. Ollaan otettu treeniin siis enemmän hyppäämistä, koska se tekee tälle hevoselle niin hyvää. Se niin nauttii hyppäämisestä, joten on turhaa jättää sitä pois treeniohjelmasta. Lottoa on hypännyt muutamisen kerran nyt eräs ammattiratsastaja Yvonne, joka kilpailee kenttäratsastuksessa ja rataesteillä. Olen myös itse hypännyt Lotolla.



Toissapäivänä käytiin Loton kanssa ihka ensimmäistä kertaa Saksalaisen miesvalmentajan Manfred Herzogin valmennukessa Olchingissa, Mooshofin tallilla. Tallille meni aikaa matkustaessa hevosen kanssa vähän reilu puolisen tuntia. Talli ja ympäristö oli niin hevoselle, kuin meillekin ihan uusi juttu ja ei voi kuin kehua hevosta, miten fiksusti se käyttäytyi! Oli aivan kuin kotonaan eikä jännittänyt edes ulkoilma maneesia, josta näkee joka puolelle.

Valmennus itsessään meni tosi hyvin! Lotto oli hyvin kuulolla ja suoritti mielellään, oli hyvin keskittynyt myös ratsastajaan. Kuunteli ja malttoi odottaa, vaikka olikin innoissaan esteistä!
Valmentajalta saatiin hyviä neuvoja Loton treenaamiseen ja omaan istuntaani. Omassa esteistunnassani on ihan hyvin vielä korjattavaa mm. isommilla esteillä kadotan vähän tasapainoa, jolloin hartialinja jännittyy ja selkä pyöristyy varsinkin alas tulossa hieman liikaa. Tämä asia on myös paremmin korjattavissa niin treenillä, kuin myöskin hevosen kautta. Loton isommissa hypyissä mun on hieman hankalaa vielä pitää oma kroppa kasassa - Loton hyppy sijoittuu hieman liian kauas esteestä, eli hypyn kaaren korkein kohta sijoittuu esteen taakse vaikka sen pitäisi sijoittua esteen päälle. Tämäkin korjaantuu vain treenaamalla, treenaamalla ja treenaamalla.
Lotto sai hyvää palautetta valmentajalta siitä, että se on ilahduttavalla tavalla innokkaana koko ajan menossa, ja haluaa todella mielellään hypätä. Hieman yli innokkuudesta, ja yliyrittämisestä johtuen isoissa hypyissä se hyppää mielellään vähän liikaa korkeutta, ja pituutta. ;) Kaikinpuolin olin tyytyväinen valmentajaan, saamiimme oppeihin ja Loton yritteliäisyyteen ja ratsastettavuuteen. Oikein onnistunut reissu siis!


Alunperin tämän Yvonnen piti mennä Lotolla Manfredin valmennukseen (Manfred on siis Yvonnen valmentaja), mutta koska Yvonnelle tuli este, päätettiin sitten lähteä silti valmennukseen siten, että minä hyppään. Oli kyllä mukavaa, ja taas muistin elävästi sen, miksi niin kovasti tykkään hypätä Lotolla. Vaikka esteet valmennuksen lopulla olivatkin jo isoja ja yli mun mukavuusrajan (~110-120, ison tuntoisia siksi, kun minulla on niin pitkään hyppytaukoa) ei tarvinut pelätä, etteikö Lotto olisi menossa, vaikka mulla kovasti jännittikin lähestyä isointa okseria. Ensimmäisellä kerralla jäädyin itse aivan totaalisesti, muistan vain ajatelleeni "ei luoja, ei luoja" mutta Lotto oli kuin sanoakseen, "älä huoli, mä hoidan!" ja hoitikin homman kotiin! Niin luotettavan yritteliäs ja rehellinen, innokas pieni hevonen. <3

(Valmennus pidettiin pääosin englanniksi, mutta jossain vaiheessa valmentaja puhui Saksaa, jolloin Minttu sitten tulkkasi minulle)
 




Ensi keskiviikkona viedään Lotto taas Manfredin treeneihin, Yvonne tosin hyppääjänä tällä kertaa. Yvonne tykkää tosi paljon hypätä Lotolla, ja ratsastaakin sitä ammattilaisena todella hyvin, joten on ilo antaa hänen hypätä sillä. :)

Lotto sai eilen myös lihashuoltoa ensimmäisen kerran tällä Saksassa ollessaan. Lottohan hierottiin hyvin läpi juuri ennen Suomesta lähtöä ja tästä on kulunut aikaa jo kolmisen kuukautta - oli hyvä tarkastuttaa se ammattilaisella tähän saumaan. Lotto on rakentanut aika paljon uutta lihasta joten hieman jännitin, missä kunnossa sen lihaksisto nyt mahtaa ollakaan. Kuitenkin kaikki pelko osoittautui turhaksi, käsittelijän mukaan Lotto on erinomaisessa fyysisessä kunnossa, ja sillä on erittäin hyvä palautumiskyky - sen lihaksisto otti hoidon erinomaisesti vastaan ja kaikki pienetkin kireydet laukesivat heti. Lotto käsiteltiin ensimmäistä kertaa minulla olo ajassaan nyt siis kraniosakraaliterapialla. Huomasi, että tämä hoitomuoto sopi Lotolle vallan mainiosti, se nimittäin oli aivan koomassa koko käsittelyn ajan ja venytteli itseään suurieleisesti kesken käsittelyn ja vaipui taas sen jälkeen uneen. Käsittelyn jälkeen käsittelijäkin oli ilahtunut, koska Lotto heti pissasi, mikä kielii siitä, että hoito meni perille ja sai aineenvaihdunnan vilkkaaksi ja kuona-aineet poistumaan kehosta. Oli kyllä hauska seurata vierestä, kuinka hevonen käyttäytyi käsittelyssä, ja reagoi saamaansa hoitoon.
Käsittelijän mukaan Lotto on tällä hetkellä niin hyvässä kunnossa, että seuraavaan käsittelyyn olisi tarvetta vasta 3-6kk kuluttua.


Näin taas treenit jatkuu. Annelin kanssa treenataan vaativia, Lottoa treenataan ahkerasti sekä koulutreeneillä, että estetreeneillä monipuolisesti. Suomenhevoset ovat myös oikein hyvällä mallilla ja kaikki muutkin kaikinpuolin oikein jees! Tänne on myös helteet palanneet taas takaisin joten on ihanaa, kun on lämmintä! "Suomen kesää" vietellään siis edelleen. :)

20

6. lokakuuta 2014

Paluu Saksan 1700-luvulle

Käytiin muutamisen viikkoa sitten Saksan Oberschleissheimissa, Jagd Kutschen Galassa. Oli kyllä aivan mahtava tapahtuma ja tuli samalla huomattua, miten erilainen historia täällä on verrattuna esim. Suomeen. Suomessa kun ei koskaan ole ollut vallassa olevaa kuningasta, toisinkuin täällä.

Paikka oli ihan mahtava ja tunnelma oli kuin suoraa 1700- luvulta. Aivan, kuin olisi astunut ajassa taaksepäin. :)
Nähtiin paljon hienoja näytöksiä joissa demonstroitiin mm. kahden ritarin keihästaisto, jahtiajo, lusitano katrilli, ja paljon muita näytöksiä. Paikka oli aivan valtava ja ihan mielettömän upea!

Postauksen kuvat: Annamiina Pulliainen



Tässä vielä pieni ja tiivistetty tietopaketti linnan historiasta:

Mies, nimeltä Max Emanuel toivoi tulevansa seuraavaksi hallitsijaksi 1700-luvulla, joten hän päätti rakennuttaa itsellensä linnan. Linnan rakennus aloitettiin heti 1700- luvulla ja linnan, sekä ympäristön suunnitteli arkkitehti Henrico Zuccalli.
Linnaa rakennettiin vuoteen 1704 asti, kunnes alkanut sota pakotti Max Emanuelin maanpakoon, joten luonnollisesti linnan rakentaminen keskeytettiin. Linnan rakentaminen jäi kesken siihen asti, kunnes Max Emanuel palasi maanpaosta vuonna 1715, jolloin rakentamisen pystyi aloittaa jälleen uudestaan.

Harmillisesti kuitenkin maan taloudellinen tilanne sillä hetkellä rajoittivat rakennustyötä, joten suunnittelussa täytyi tehdä muutoksia ja tehdä rakennuksesta yksinkertaisempi, kuin oli suunniteltu.
Kuitenkin, vaikka unelma valtaistuimesta oli haihtunut ja rahaa rakennuksen toteuttamiseen oli enää vähän, ei linnasta silti puuttunut loistoa.
(Tämän linkin takaa löytyy kuvia linnasta myös sisältä)

Max Emanuel kuoli vuonna 1726, eikä palatsi ollut silloin vielä täysin valmis. Max Emanuelin kuoltua, hänen poikansa jatkoi hänen työtään linnan valmistumiseen asti.

Max Emanuel oli suuri taiteen keräilijä. Hänellä oli suuri intohimo kerätä maalauksia. Max Emanuelin suvun jälkeen linna jossain vaiheessa siirtyi Bayernin kunnan omistukseen 1800 lukua lähestyttyessä. Sittemmin linnaa on pidetty turistinähtävyytenä, sekä siellä järjestetään joka vuosi kyseiset Jagd Kutchen Galat, joissa itse olimme paikan päällä. Nykyään linnassa on myös nähtävillä erittäin suosittu galleria, jossa on Max Emanuelin keräämää taidetta, sekä kunnan täydentämää taidetta huoneistoissa ja linnan käytävillä. Itse linna, ja sen tilukset ovat erittäin suosittuja nähtävyyksiä.





Kanaalin päädyssä "jahtihuvila"
Lusitano katrillia:











Mielettömän hienoja astusteita ritareille ja kuninkaallisille:









Valjakkoja:









Jahtiajoa:
(Nämä kaikki koirat olivat muuten aivan irti. Siellä tyypit laukkailivat useita kilometrejä täyttä laukkaa isolla sakilla. Varmasti aika huikeaa. :)


Mukana hurjassa laukassa myös perheen pienimmäiset. :)

Ja paljon muuta!



Olisi kyllä ihanaa joskus päästä käymään tuolla toistekin. Kaikki oli niin isoa ja hienoa, että ihan henki salpautui. Todella paljon oli suunniteltu niin viimeisen päälle tarkasti ja "rahaa säästelemättä". Paikka oli myös niin iso, ettei ihan joka paikassa ehditty edes käydä. Tontilla sijaitsee siis kaksi linnaa (uusi ja vanha), jahtihuvila, työväen rakennukset, todella valtava puistoalue, vallihaudat, yms! Eli katseltavaa riitti! Ihanaa, että ehdittiin töiden lomassa käydä katsomassa myös paikallisia nähtävyyksiä. :)

Tykkäsitkö? :)
Onko joku lukijoista käynyt Oberschleissheimin linnassa?

9

Luetuimmat kirjoitukset