Kuvia tältä päivältä

Tänään kävin aamulla taas ratsastamassa Vinskin. Tehtiin todella paljon siirtymisiä alkuun, että saan sen odottamaan minua alusta asti ja vertymään sitä kautta. Tehtiin myös käynti väistöjä pitkiä diagonaaleja molempiin suuntiin. Ravissa myös super paljon siirtymisiä, jonka kautta hevonen tuli ihanan pehmeäksi ja odottavaiseksi. Ravissa jatkettiin väistöillä, sekä tehtiin korotettuja ravipuomeja. Laukassa vastalaukkaa, jossa kokosin sitä nyt vähän enemmän. Vinski oli tänään myös aivan super hyvä ratsastaa, hienosti se jo yrittää koota laukassa ja tätä kautta laukkaan tulee sievoisesti lisää ilmaa ja parempi tahti. Vastalaukat menee jo tosi hienosti, nyt vaan vähän vielä lisää kantovoimaa, niin niistä tulee todella näyttävät. :)
Pitäisi saada joku kuvaamaan nyt myös Vinskiä, se on muuttunut todella paljon ja kehittynyt roimasti. Liikkuu ihan eri tavalla nyt ja kantaa huomattavasti paremmin. :)

Tämän päivän kuvista kiitos Fanni Haapa-aro <3

Vinskin ratsastuksen jälkeen suuntasin Herculeksen luokse. Poika oli tänään hieman virtaisalla päällä jo tarhasta haettaessa, joten päätin juoksuttaa sitä hieman alle ennen ratsastusta. On tuota kyllä tosi kiva juoksuttaa. Hirmu järkevä. Laukkaa ei oikein osaa vielä äänestä nostaa (en tiedä millä kielellä sille on puhuttu...) Joten opiskeltiin, että sanasta "laukka" pitäisi sitten nostaa se laukka. Tosi hienosti ymmärsi parin toiston jälkeen ja lopulta laukat nousikin ihan laukka- sanan voimalla. En voi käsittää, miten nopea tuo on oppimaan. Sitä kun kehuu kovasti, se yrittää vielä enemmän. Tosi miellyttämisen haluinen kaveri. :)

Hetken juoksutuksen jälkeen menin selkään, ja käveltiin jonkin aikaa aivan rauhassa ristiin rastiin. Eilen tosiaan lapsi oli kovin jännittynyt, joten tänään halusin käyttää rauhassa aikaa siihen, että se vain rentoutuu ja tykkää olostaan. Käynnissä hienosti alkoi työntää jo nenää enemmän eteen kohti tuntumaa ja rentoutui oikein kivasti. Se vähän kropaltaan on aika ryhdikäs, jolloin se ratsastaessa myöskin haluaisi kulkea hyvin ryhdikkässä raamissa. Nyt olisi tässä vaiheessa kuitenkin hyvä, että se oppisi työntämään nenän eteen vähän pidempään muotoon.
Ravissa Hercules oli tänään sitten tosi rento ja hyvän tuntoinen. Tehtiin vähän siirtymisiä ja nautittiin yhdessä liikkumisesta. :) Laukan jätin pois ihan tarkoituksella tänään kokonaan, varsa teki ravissa niin hienoja toistoja, että päätin palkata sen siitä ja tulin alas selästä. Selvästi lapsellakin oli hauskaa, niin innokkaana se oli touhuamassa. :) 

Loppuviikon varsa saa huilata ja kävellä rennosti maasta käsin. Ensi viikolla pikku hiljaa taas työrintamalle. :)

Jaakko lähti mökille ja vei pöytäkoneen mennessään. Nyt joudutte siis katsomaan täysin muokkaamatonta videopätkää. Mulla kun ei tässä kannettavalla ole mitään millä editoida videota. :)
Tässä varsaa todellisessa itsessään. Hyvin vaatimatonta ja huteraahan tuo liikkuminen tällä hetkellä on, mutta ei tuolta voi muuta vielä olettaakkaan. :)

           

 

0

Herculeksen kuulumiset

Nyt Hercules on ollut minulla päivän vajaa kaksi viikkoa. Ruunauksen jälkeen ei ole tullut mitään komplikaatioita, (koputan puuta) eikä vieläkään ole ollut lainkaan turvotusta, mikä on tosi hyvä.
Kolme päivää sitten Hercules oli mennyt tarhaan turhan vauhdikkaasti riekkuen, joten sain klinikalta luvan alkaa liikuttamaan varsaa pikku hiljaa, ennenkuin se räjähtää käsiin. :)

Varsa 3 vuotta ja 10 kuukautta ;)

Toissapäivänä käytiin n. 45min kävelemässä maneesissa ja lopuksi lapsi-heppa sai hölkätä liinan päässä muutaman kierroksen molempiin suuntiin. Ei mitään riekkumista havaittavissa, oli oikein rento ja rauhallinen. Eilen Hercules juoksi sitten liinassa vähän enemmän ja tänään oli vuorossa ensimmäinen ratsastus ihan omalla hevosellani. :)

Viimeksi olen ratsastanut Herculeksella 19.2 toisena koeratsastuspäivänä, eikä sillä ole ratsastanut kukaan sen jälkeen. Eli varsa sai tänään satulan ja ratsastajan selkäänsä 19 päivän tauon jälkeen.
Siihen nähden kaikki meni oikein hyvin, kun ottaa huomioon, että hevonen on vain kävellyt useamman viikon ja sisäänratsastettu n. 2 kuukautta sitten.
Aika paljon varsalla jännitti, mikä on aivan normaalia tässä tilanteessa. Uusilla kengillä kopsuttelee myös jonkin verran toisiinsa, kun on vielä todella, todella voimaton - tasapaino sekä koordinaatio ei ihan vielä riitä hahmottamaan kaikkia neljää pitkää jalkaa. Voimattomuudesta johtuen se ei vielä oikein kykene kannattelemaan rintakehäänsä, josta johtuu ettei saa etujalkoja tarpeeksi nopeasti takajalkojen alta pois ja kopsii sitten kenkiään toisiinsa. Tässä vaiheessa on hyvä olla etusissa bootsit, muuten saattaisi olla aika reikäiset etujalat. ;) Muutenkin varsa tarvitsee ratsastajalta tässä vaiheessa todella paljon tukea, en ole esimerkiksi istunut täysin alhaalla sen ravissa, tai laukassa vielä ollenkaan. Hieman kevennetyssä istunnassa annan sille vielä enemmän tilaa selälle - eihän sillä ole vielä mitään lihaksia millä kantaa, joten täytyy tehdä kompromisseja näin alkuun, että hevosella olisi mahdollisimman mukava liikkua. Pikku hiljaa täytyy nyt vain aloittaa, ja paljonhan meillä on vielä töitä edessä, ei siitä mihinkään pääse. Ei kuitenkaan voi olettaa, että hevonen, joka kahden kuukauden päästä täyttää virallisesti neljä, olisi millään tavalla valmis. ;)

Meidän maneesin katolla on vielä aika paljon lunta - nyt on pari päivää ilmat olleet reippaasti plussan puolella, mikä aiheuttaa mukavan rytinän ja viuhun lumien tippuessa katolta. Tänään juuri kesken laukan lunta sitten tulikin alas, ja lapsi parka säikähti niin, että otti aika vauhdikkaat lähdöt. Heh. :D Ratsastin vain n. 20 minuuttia ja tarkoitus olisi jatkossakin pitää ratsastukset lyhyinä nuoren iän vuoksi.

Alla olevassa videossa pieni ääninäyte siitä, miltä kuulostaa, kun meidän maneesista tulee lumet katolta.. Siihen nähden varsa käyttäytyi kyllä suhteellisen järkevästi. :) Video kuvattu 8.3.2016, juoksutuspäivältä.

         

Tämän päivän säikähdys..On se vaan nopea kintuistaan. :P

         

Tästä se sitten lähtee, varsan koulutus nimittäin. Oikein mukavaa meillä on ollut kyllä tähän asti, ja olen erittäin tyytyväinen varsan käytökseen. Se on niin fiksu, että oppii kaiken todella nopeasti. Nyt liikutellaan varovasti alkuun. Tarkoitus olisi huomenna vielä mennä selkään, jonka jälkeen Hercules saa kävellä loppuviikon maastakäsin.

Pieni kooste tämän päivän ratsastuksesta. Rauhassa vielä tutustutaan toisiimme, joten turhan varovaisesti sitä tänään kyllä ratsastin.. :)

         

Vinskiä olen ratsastanut nyt useamman päivän peräkkäin. Se on ollut ihan super hyvä, ja olen pystynyt nostamaan sen kanssa jo vähän vaikeusastetta. Vastalaukassa alkaa olla jo tosi hyvä kanto ja tahti, aikaisemmin hankalia olleet väistöt sujuvat nyt oikein mallikkaasti ja olenkin alkanut tekemään väistöjä myös laukassa. Pikku hiljaa se kykenee jo kokoamaan, jolloin laukka-käynti siirtymiset ovat myös parantuneet huimasti ja se kykenee tekemään hienoja laukka-käynti siirtymisiä myös vastalaukasta. Näin ne pikku hiljaa kehittyy ja kehittyy, kun malttaa tehdä rauhassa ja huolella. Hevonen on erittäin positiivinen mieleltään ja suorittaa tasaisen varmasti myös niitä aikaisemmin sille hankalia asioita, joten sen kanssa on ollut ilo tehdä töitä. Hiljaa hyvä tulee, rakennetaan rauhassa se hyvä ja vankka pohja, jolloin ne temputkin tulee sitten, kuin itsestään. :)

Vinskin kanssa käytiin tänään tuulettamassa aivoja Pöyliövaarassa maastoillen. :) Toinen oli aivan innoissaan ja laukkasi tukka putkella. :)

10

Vinskin aluedebyytti

Nyt se on ohi, nimittäin Vinski-pojan debyytti aluekoulukilpailuissa!

Tänään pidettiin meidän tallillamme Rovaniemen seuran RoUrin järjestämät aluekoulukilpailut. Osallistuttiin Vinskin kanssa luokkaan 1. FEI helppo B Lasten esiohjelma A 2015. Tästä seuraavat luokat olisivat olleet HeA:ta vaikeammasta päästä, jotka olisivat sisältäneet Vinskille tässä vaiheessa vielä hieman hankalaa tekemistä mm. kolmikaaristen ratsastukset laukassa (yms. muita tiukempia vastalaukka-kaarteita) joten tämä Lasten esiohjelma A, oli oikein hyvä ratkaisu aluedebyytiksi. Se on kuitenkin Vinskille vielä suhteellisen helppo ohjelma - tässä vaiheessa ei haluta laittaa sitä liian vaikeiden tilanteiden eteen, varsinkaan kilpailutilanteessa.

Vinski starttasi ensimmäiseksi aamulla junnuratsastajansa Annin kanssa HeC-luokan, jonka jälkeen pääsi karsinaan hieman levähtämään ennen seuraavaa starttia.
Verrytellessäni omaa starttiani varten, oli kieltämättä aika altavastaajan olo siellä hienojen, isosti liikkuvien puoliveristen keskellä. :D Vinski oli verryttelyssä todella hyvä, ehkä hieman turhan rento jopa, joka ilmeni aavistuksen omaisena hitautena. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen hevosen ratsastettavuuteen, enkä nähnyt tarpeen verrytellä, kuin 15 minuuttia.
Kilpailut ratsastettiin maneesissa ikävän vesisateen vuoksi ja oman starttini tultua, muuttui hevonen täysin päinvastaiseksi. Vinski joutui jäämään suorituksen ajaksi tietysti yksin maneesiin (rata A, on juuri meidän maneesin kokoinen) ja sekös sai Vinskin aivan ihmetyksen partaalle, joka sai hevosesta räjähtävän atomipommin. :D Siinä mulla oli hetki aikaa etsiä uusia säätöjä odottaessani pillin vihellystä.

Alkuun oli vähän pinkeä heppa. :)

Vaikka radan alkuaikana hevonen oli ihmeissään ja räjähtävän oloinen, saatiin kuitenkin tehtyä rikkeetön, energinen ja siisti rata, jossa ajoittaiset innostuskohtaukset eivät näkyneet ulospäin. Pätkittäin mulla oli kyllä täysi työ saada Vinski keskittymään itse olennaiseen, mutta onneksi sain sen esitettyä niin, ettei se näkynyt katsojien tai tuomarien silmiin. :)
Vaikka Vinski olikin innoissaan ja menossa radalla, näytti se kuulemma tosi hyvältä, rennolta ja mukavan sujuvalta menolta. Vinski kuumetessaan ja innostuessaan on ollut nyt viime aikoina tosi mukava siitä, että se tietty pehmeys ja keveys säilyy silti, eli ratsastettavuus pysyy yllättävänkin hyvänä, vaikkei se aina olisikaan ihan täysin läsnä ja avuilla. :) Paljon on vaikutusta sillä, että on saatu rakennettua himppu lisää voimaa, ja näin ollen Vinskikin jaksaa kantaa itsensä jo paljon paremmin.

Energinen ja suhteellisen sujuva rata toikin meille oikein yllätysprosentit (itse tyhmänä koin olevani niin altavastaaja, ettei mitään odotuksia prosenteille ollut :-D) ja saatiin  kahdelta tuomarilta yhteisprosentit 65,385%. (Toinen tuomari antoi meille peräti 68,077%!! Toinen tuomari 62,692% josta pahoitteli radan jälkeen antaneen meille hieman turhan niukasti pisteitä, siksi yli 5% heitto tuomarien kesken) ja tällä tuloksella sijoituttiin luokassa toiseksi. :)

Tämä todisti kyllä sen, että kyllä sen suomenhevosenkin kanssa pärjää, kun vain tarpeeksi ahkerasti jaksaa tehdä töitä. Vinski on miltei joka saralla yllättänyt meidät kaikki, joten hämmästyttää ajatellakin, että reilu 4kk sitten Vinski oli vielä ihan perus lomaileva tuntipolle ja kehittyy nyt yksityishevosena ollessaan koko ajan hurjaa vauhtia. Vinski tuo luonteeltaan mulle aina mieleen edesmenneen ja niin rakkaan hevoseni Lorin, joka oli myös samanlainen villi-vitsinikkari pilke silmäkulmassa, kuitenkin ehdoton kaikki käy hevonen varustettuna suuren suurella työmoraalilla. Yritetään vaikkei osata, ja tehdään vaikka olisi hankalaa, toki ripauksella omanlaatuista huumoria. ;)

Alkaa tuo askel ja kannattelu muuttua vain positiiviseen suuntaan. :)

Ehkä sitä pikkuhiljaa saa alkaa jo uskomaan siihen omaan tekemiseen, ja ennenkaikkea tuohon hevoseen. Hienosti se paineli tänäänkin niiden isosti liikkuvien puoliveristen rinnalla sijoittuen toiseksi. Ei voi olla, kuin ylpeä tuosta mahtavasta suomenhevosesta. :)

Lopuksi vielä tuomareiden kommentit:
Tuomari C:
Kauniisti ravissa liikkuva hevonen, laukka hieman voimattomampi, saisi olla tarmokkaampi.
Tuomari M:
Tasainen suoritus, energinen hevonen. Hevonen vaatii voimaa takaosalle, jotta liikemekaniikka vielä paranisi.

Aivan totta joka sana. Voimaahan tässä tarvitaan lisää varsinkin laukkaan, kuten olen edellisissä treenipostauksissa maininnutkin. Kuitenkin hijaa hyvä tulee, ja meillä on onneksi pitkä treenitalvi tiedossa - on rutkasti aikaa jatkaa voimistelua kohti ensi kauden koitoksia. :)

11

Long time no see

Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan vai mitä?

Suuret pahoittelut täydestä radiohiljaisuudesta. Lyhyeen aikaan on taas tapahtunut paljon asioita.

Joka vuotisen perinteen mukaan, käytiin kannustamassa myös Arctic Tourissa. :)

04.07.2015 Lähti Herkko uuteen kotiin. Ehdittiin tehdä reilut kaksi kuukautta tosi hyvin töitä ja tiedossahan se oli, että poni on myynnissä ja jossain vaiheessa lähtee uuteen kotiin. Paljon onnea ja menestystä Herkon uuteen kotiin! Herkko oli kyllä niin mielettömän symppis tapaus, että sitä tulee ikävä. :)

20.07.2015 Koitti syvän surun päivä. Rakas Masi laukkasi ikivihreille laitumille, vanhuuden vaivojen vuoksi. R.I.P Marquise, olet sydämissämme aina. <3

Viimeistä kertaa Masin selässä lähtöä edeltävänä päivänä. Käytiin ilman satulaa seuraamassa ratsastustuntia ja syömässä.
Hyvästi Masi. <3

Herkon tilalle saapui uusi poni, n. 135cm korkea Atte-ruuna. Aten kanssa tehtiin töitä parisen viikkoa. Aloitettiin sen kanssa aivan ruohonjuuri tasolta - sitä ei ilmeisesti ollut koulutettu perusavuille lainkaan. Poni ei oikein pysynyt millään reitillä, kiemurteli ja maneesissa yritti mennä jopa päin seiniä, ei ymmärtänyt juuri eteenpäinajavia apuja, eikä pidätteitäkään.
Ensimmäinen viikko vierähti vain tutustellessa toisiimme, opeteltiin löysällä ohjalla yksinkertaisia perusapuja. Laukkaa en saanut nostettua sen kanssa alkuun lainkaan. Ponilla oli ilmeisesti joitain huonoja kokemuksia laukan suhteen - se aloitti pukittelurallin heti, kun tunnisti seuraavan askellajin olevan laukka. Jatkoin tästä totuttamalla ponin monenlaisiin siirtymisiin ravin sisällä. Pelkästään se, että ratsastin ravia eteen, sai Aten tosi huolestuneeksi, joten tähän oli syytäkin totutella. Tein paljon ratsastuksia eteen ja takaisin, pieniä askelia ja isoja askelia. Parin treenikerran jälkeen ei huolestuneisuutta ponissa näitä tehtäviä teetättäessä enää havaittu, joten päätin siirtää treenit maneesista ulkokentälle.

Ulkokentällä jatkettiin samoilla tehtävillä, kuin maneesissakin, eli paljon erilaisia teitä, jotta poni oppisi kulkemaan ratsastajan haluamalla reitillä. Ulkokentällä sainkin ponin ensimmäistä kertaa huijattua laukkaamaan vain sillä, että jäntevöitin itseni hetkellisesti, nopeutin ravin tahtia hetkellisesti ja sain tätä kautta nostettua laukan "kuin itsestään" ja poni jatkoikin tosi iloisesti laukkaa nostosta ilman pukkeja tai happamuutta. Saatiin hienosti useamman kerran nostettua laukka molempiin suuntiin.  Tämän jälkeen sai siirtyä käyntiin ja hurjien taputteluiden saattelemana tulin alas selästä. Palkintona hienosta työstä sai kävellä loppukäynnit välittömästi ilman ratsastajan painoa. :)

Tämän jälkeen poni kehittyi seuraavan viikon aikana aivan silmissä - saatiin joka kerta laukat nostettua molempiin suuntiin myös maneesissa. Ensimmäisenä kertana maneesissa oli lievää happamuutta vasemman laukan nostossa havaittavissa, mutta sen jälkeen sekin katosi, kun sai vähän lisää itseluottamusta. Poni alkoi tosi kauniisti kantaa itseään jo ravissa sievässä peräänannossa ja opeteltiin myös vähän väistöjen alkeita. :) Tämän jälkeen poni saikin siirtyä jo tuntikäyttöön, missä on ollutkin jo monien pienten tuntiratsastajien lempi ratsu!

Tässä ajassa on tullut ratsastettua myös paljon Masia, Saaraa, uutta tulokasta Rymyä, Vappua ja Vinskiä.

Saaran kanssa treenailtiin myös :)

Rymy

Vinski-poika saapui kotiin 30.07.2015 kuukauden mittaiselta laidunlomaltaan, ja ollaan sen kanssa otettu alku rauhallisemmin, että saadaan taas jalat liikkeelle rasittamatta sitä kuitenkaan liikaa. :)
Nyt ollaan miltei kuukausi tehty sen kanssa töitä - Vinski on tosi hyvin palautunut lomaltaan takaisin työmoodiin. Energisyyttä ei puutu, mutta silti hyvällä moraalilla keskittyy työntekoon vaikka alkuun sitä ylimääräistä energiaa oli vaikka muille jakaa. :)
Vinskin kanssa ollaan nyt nostettu hieman taas vaikeusastetta, otettu treeniin mukaan vähän vastalaukan opettelua, (Vinskin mielestä vastalaukka on kummallista, kun mehän mennään ihan väärää laukkaa hänen mielestä =D) enemmän väistöjä ja alkeellisia avotaivutuksia ravissa ja laukka-käynti siirtymisiä.

Vinski nautti vielä viimeisistä hetkistään laitumella. :)

Takaosakäännöksiäkin aloitettiin harjoittelemaan alkeista hyvällä menestyksellä, ja nyt niissä on enää pientä hiomista. Vinskin kanssa tavoitteena olisi ensi vuonna kilpailla HeA-ratoja, joten sitä kohti mennään pikku hiljaa. Tämä tarkoittaa Vinskin kohdalla eniten sitä, että kasvatetaan kokoamisastetta ja voimaa laukkaan. Ravissa on jo hyvä kanto, mutta laukka on paikoitellen vielä voimatonta, mutta kehittyy sen saralla kyllä joka kerta. Annetaan hälle kuitenkin aikaa kehittyä ja kerätä voimaa rauhassa, aloitetaan kaikki uudet asiat opettelemalla ne niin, että se on hevoselle vielä suhteellisen helppoa ja mielekästä.

Vastalaukkaa ollaan nyt tehty ihan vain helpoimman kaavan mukaan, eli suoraa uraa ympäri kenttää, jotta heppakin tottuu ajatukseen, että tosiaan voidaan mennä sitä "väärääkin" laukkaa, heh. :) Vastalaukan opettelun helpottamiseksi, ollaan myös tehty paljon vastalaukan nostoja, jotta asia ei olisi hevoselle niin kummallinen, vaan sekä myötä-, että vastalaukan nostot olisivat arkipäivää. Tässä se suoriutuukin tosi hyvin, eikä vastalaukassakaan enää kaikki ole niin kummallista. Olen pariin otteeseen ottanutkin mukaan pienempiäkin käännöksiä vastalaukassa, jotka sujuvat nyt huomattavasti paremmin, kuin aikaisemmin. :)

Vinski 23.8.2015

04.08.2015 pääsin irtautumaan Rovaniemen arjesta, ja lähdin pienelle lomalle etelään. Kävin pitkästä aikaa yhden parhaimman ja pitkä-aikaisimman (tunnettu jo yli 10vuotta) ystäväni Miinan luona Saarijärvellä. 10 päivää meni hurjan nopeasti, mutta ehdittiin me paljon tehdäkin! Käytiin mm. issikkavaelluksella, sekä ratsastin kaksi tuttavani hevosta, paljon lenkkeilyä kolmen ihanan koiran kanssa, ajettiin Kouvolaan kahdeksi päiväksi, vietettiin toisen ihanan ystäväni syntymäpäiviä ja paljon muuta. Oli kyllä aivan ihana reissu! <3

13.08.2015 Ajelin autolla takaisin kotiin tänne pohjolaan. Ihanat säät etelästä seurasivat ilmeisesti mukana, koska täällä on ollut siitä asti aivan mielettömän ihanat ilmat! Joka päivä elohopea kiipeää +20 paremmalle puolelle, vaikka yöllä onkin ollut todella kylmää jo. Aamuisin kuuden maissa lämpötila hipoo ihan jo nollaa öisin. Hyrr!
Kolmen maissa päivällä olin siis kotona (kahden viikon sisään kilometrejä autossa kertyi n. 1800km), ja illalla kuuden pintaan kävin hakemassa meille uuden pienen perheenjäsenen, josta olin haaveillut jo niin pitkään!

Leevi sai uuden ystävän. 10 viikkoisen Nella-vauvan. :)

On niillä ihan kiitettävästi tuota koko eroa. :D Leevi 6v n. 10kg (ragdoll), Nella 10vkoa 300g(maatiaiskissa)

Nella tuli kotiin siis 13.08.2015. Se on syntynyt 8.-10.6.2015, eli tullessaan oli himpun verran vajaa 10 viikon ikäinen. Alkuun pelotti ihan kaikki niin, että takajalat aivan tärisivät ja yöllä itkettiin äidin perään. Seuraavana päivänä pentu oli jo huomattavasti rohkeampi. Nyt vajaa kahden viikon jälkeen ei pelkää enää mitään, joten uskalsin tänään käyttää sen ensimmäistä kertaa elämässään ulkona, Leevin seurana. :) Huikean rohkea pikku lapsi!

Nella on aivan ihana pentu. Todella rohkea, utelias, super seurallinen ja tosi kova nuolemaan. Paras paikka nukkua, on mun kaulan päällä pitkin pituuttaan retkottaen, tai olkapäällä. Aamukahvitkin saan juoda lapsen istuskellessa olkapäällä ja aamuisin herätessä on pesuaika, jolloin se tahtoisi nuolla mun kasvot kokonaan. Yleensä heräänkin siihen, kun se nuolee mun huulia tai poskea. :D Ihana!

Yksi parhaista nukkumapaikoista Nellan mielestä. :)

Ensimmäiset madotukset ovat takanapäin (Aika tiuhaan pennun saa madottaa näin alkuun.. kahden viikon päästä tehostemadotus jonka jälkeen kerran kuussa vielä kolmena kuukautena, sitten siirrytään puolen vuoden välein madotukseen) ja ulkoillaan tästä lähtien valjaissa päivittäin, kunnes se on tarpeeksi vanha kulkemaan omia polkujaan ulkona ilman valjaita. Tällä hetkellä on niin pieni ja touhukas, että varmasti hukkaisi itsensä ulos metsään tai pihallamme liikkuvat hiirihaukat ja muut isot linnut varmaan veisivät sen mennessään.. Mutta on se ihana!

Pieni tappajakisu. Leevin tuomat hiiret ja linnut pääsevät parempiin suihin, kun Herra Leevi pyydystää, muttei syö. :D

Ystävät kävelyllä. :)

Lotostakin sain pitkästä aikaa kuulumisia Saksasta!

Poika on hypännyt hyvin jo himpun vajaa 10 starttia 110cm-tasolla, sekä nuoren vuokraajansa kanssa eilen sijoittui kolmanneksi luokassa HeC.:)

Hieno poika Lotto!
Saksassa sivuohjien käyttö tietyissä luokissa on sallittua.

Toivottavasti jaksoitte lukea tämän sekavaakin sekavamman maraton-postauksen!
Nyt täytyykin ryhdistäytyä, ja postailla useammin, jottei näistä postauksista aina tulisi näin kauhean pitkiä. :)

18

Kisoissa!

Heippa vaan! Nyt on ensimmäinen päivä viime postauksen jälkeen, kun on aikaa taas rauhassa istahtaa koneen ääreen. Hektistä on elämä, mutta ei parane valittaa! :)

Tällainen oli vastassa eräänä iltana, ilta-auringon aikaan matkalla kotiin. :)

Hevosten kanssa menee suhteellisen hyvin tällä hetkellä!
Herkko on ollut nyt viisi päivää peräkkäin todella hyvä. Tuntuu vihdoin siltä, että kova uurastus alkaa tuottaa tulosta! Nyt poni antaa minun jo tosi hyvin vaikuttaa siihen koko ajan, pystyn jo enemmän ja enemmän alkaa korjaamaan sitä ja asettaa raameja, ilman että se ahdistuu. Nyt ei enää olla eri mieltä kaikesta, poni keskittyy super hyvin ja suurimmat ongelmat ovatkin hieman jo pienentyneet. :)

Herkko 25.5

Herkon ohella on tullut ratsastettua n. 3 hevosta päivässä. Uusia tuttavuuksiakin on taas joukkoon mahtunut mm. 5-vuotias estetamma Jihu ja 13-vuotias suomenhevosruuna Vinski. :)

Assilian "Assi" innoissaan ulkona. :)

Keskiviikkona 27.5, oli viimeinen ilmoittautumispäivä tallillamme järjestettäviin I-tason koulukilpailuihin. Emmin pitkään uskaltautuisinko Herkon kanssa radalle. Päätin sitten ottaa härkää sarvista, ja ilmoitin sen luokkaan HeB:3 2009. Ilmoitin itseni samaiseen luokkaan myös hevosella, (omistajan pyynnöstä) jolla olin ratsastanut vain kerran. :)

Herkon kanssa aloitettiin kisapäivä rennosti, käytiin ennen verryttelyä metsässä kävelemässä ja kiipeilemässä mäkiä 30min. Tästä jatkettiin maneesiin verryttelyyn, jossa Herkko oli mielettömän hyvä! Maneesista saimme siirtyä ulkoverryttelyyn, kisa-areenan vierelle. Ulkona Herkko sitten häiriintyi jostain (maneesissa verryttelimme yksin, ulkona oli nyt useampi hevonen yhtä aikaa), voi olla että hälinä ympärillä ja muut hevoset veivät ponin huomion, tai se otti niistä itseensä. Ulkoverryttelyssä Herkko meni niin hankalaksi ratsastaa, että meinasin perua starttini viime tingassa.
Rataa kiertäessä poni tuntuikin sitten suhteellisen hyvältä, ja se uskaltautui heti rentoutua vähän, kun pääsi aitojen sisälle. Liekkö sitä ahdisti sitten ne muut hevoset verryttelyssä, ken tietää..

 Kuva: Mimmi Mäkitalo

Rata itsessään oli mun mielestä parempi, kuin olin manannut! Olin suoranaisesti kuvitellut jo jotain katastrofia, mutta ei se ollutkaan! Toki muoto saisi olla vielä vakaampi, ja poni selkeämmin apujen välissä. Nyt oli kuitenkin sen verran jännittynyt, että askel varsinkin ravissa jäi lyhyeksi ja hieman kiireiseksi. Päätavoite oli kuitenkin päästä hengissä maaliin ja saada tietoon tämänhetkinen suoritustaso kilpailu tilanteessa. Radasta saatiin 58,636% mikä oli ihan oikeutettu, ottaen huomioon, että teimme myös pari isoa rikettä radalla. (mm. alkutervehdys oli, kuin juoponkävelyä ja kommunikaatiokatkoksesta johtuva laukasta raville tipahdus parin askeleen ajaksi, kesken laukkaohjelman)
Todella tyytyväinen olen silti, kun vertaa nykyistä tilannetta alkutilanteeseen. Alussa ei päästy edes käyntiä eteenpäin ilman, että hevonen on super ahdistunut ja nakkeli niskojaan jatkuvasti, tasaisesta tuntumasta ei ollut tietoakaan. Nyt treenataan hyvällä ja positiivisella mielellä. Toki kilpailutilanteessa ei vielä oltu lähelläkään sitä, mitä poni on väläytellyt kotitreeneissä, mutta eihän niin voi olettaakkaan. Yhteistyötä takana vasta kolme viikkoa, joten siihen nähden oikein hyvällä mallilla ollaan. Pääasia, että mulla oli radalla sen kanssa tosi kivaa! :)
Tässä videota Herkosta viikko takaperin. Suhteellisen rento jo kotitreeneissä, ei luonnollisestikaan ollut yhtä hyvässä mielentilassa kilpailutilanteessa. Paljon tekemistä sen kanssa on vielä, mutta olen siitä silti niin ylpeä!

Herkosta valitettavasti ei ole juurikaan kisakuvia..
Tässä poni päiväunilla. Satun ratsastamaan aina aamupäivästä, joten neljänä päivänä peräkkäin on ollut uninen poni tarhassa vastassa. :)

Herkon jälkeen sain lennosta vaihtaa toiseen hevoseen. Kyseessä oli siis suomenhevosruuna Vinski, jonka kanssa osallistuin myös samaan luokkaan, eli ratana HeB:3 2009. Vinskillä kilpailut olivat kolmas kerta tämän hevosen selässä. :) Kisoihin treenattiin peräti kerran edeltävänä päivänä. :P

Vinski on herrasmies suomenhevosten tapaan, mutta osaa olla todella leikkisä. Saattaa kesken laukan päättää, että nyt olisi hyvä hetki karata vähän avuilta ja pukittaa ratsastaja irti penkistä. ;) Vitsikäs tyyppi siis kyseessä, ei tosiaan mikään helppo, mutta hyvin yritteliäs silti. Uskoo tosi nätisti ja villiintyessäänkin pukittelemaan, topakalla huomautuksella tajusi, että nyt ei pelleillä. :)
Vielä suhteellisen voimaton liikkeissään, mutta omistaa kolme hyvää askellajia, joita on helppo lähteä työstämään.

Varasin Vinskille verryttelyyn vain hetken, se oli jo aiemmin startannut raviohjelman nuoren junnuratsastajansa kanssa (voittivat hienosti luokkansa!) joten ei tarvinut kauaa verrytellä. Vinski myöskin vielä väsyy helposti voimattomuuttaan, joten halusin verrytellä sen "lyhyesti ja ytimekkäästi". Maneesin verryttelyssä poika oli oikein tärkeänä, ulkoverryttelyssä esitteli ilopukkejaan ja tahtoi olla turhankin kuuma. ;) Radalla todella innokas, mulla oli täysi työ saada kaikki tämä ilo kuriin ja esitettyä se mahdollisimman tasaisena. Heh!  Prosentteja Vinskin kanssa kertyi 61,363% myöskin kahdella isolla rikkeellä. (volttikahdeksikko ei ollut aivan pisteessä, ratsastajan herpaantumisen vuoksi ja lopputervehdykseen käännyttäessä Vinski olisi halunnut laukata) Kuitenkin tämä tulos riitti luokan voittoon! :)

 Kuva: Inka Heikkilä

 Kuva: Inka Heikkilä

Kuva: Fanni Haapa-aro

Kuva: Fanni Haapa-aro

Kiitos Tiinalle ja Annille hevosenlainasta! <3

Kisapäivä oli mahtava, vaikka iskikin hirveä kaatosade kesken ulkoverryttelyn. Mulla oli radalla molempien hevosten kanssa tosi hauskaa - tätä tunnetta olen kaivannutkin! On tuo kilpailutilanne ja kaikki sen tuomat tunteet jotain niin ihanaa!

Kiitos kaikille teille ihanille kisa-avustajille. <3

3