Motivaatio hukassa

On tehnyt mieli kirjoitella oikeastaan joka päivä, mutta ei ole oikein ollut motivaatio kirjoittaa, kun ei ole pariin päivään tapahtunut mitään erikoisempaa.

Keskiviikkona juoksutin Loton kevyesti liinassa ilman sivuohjia, ja sen jälkeen menin ratsastamaan Lekan Hirvaalle.
Leka oli palailemassa takaisin hommiin laidunloman jälkeen, joten heppa oli yhä kesäloma moodilla, mutta heräsi kivasti laukkaamisen jälkeen. Loppuraveissa Leka olikin sitten jo tosi kiva.
Tehtiin siis ihan perusjuttuja, kävin vain askellajit läpi ja ratsastin heppaa pohkeen eteen.

Kuva Lekasta keväältä

Tänään mulla oli klo 12 lääkäri, ja menin siitä tallille.
Tallilla vaihdoin Loton karsinan paikkaa, koska tallimme omistaja siirtää uusia tuntihevosia myös yksityis puolelle, joten Meijun pyynnöstä, siirryimme me "vähäiset" (6) yksityiset käytävän toiseen päähän, jolloin tuntihevoset ovat toisessa päässä.

Karsinan laitossa kesti parisen tuntia, koska karsina, johon Loton muutin, oli aivan kauhea. Karsinassa oli vanha turvepatja, ja karsinassa ei ollut pitkään aikaan hevosta ollutkaan, joten vanhasta turvepatjasta oli tullut kivikova. Siinä meni sitten hirveästi aikaa, kun tyhjensin koko karsinan ja yritin rautatalikolla hakata patjaa rikki. Joistakin kohdista turvepatja oli jopa 30cm paksuinen, ja lähti sellaisina isoina kivikovina laattoina. Huhhuh.. Sain kuitenkin sen tyhjäksi ja kuskasin uutta turvetta tilalle. Hyvä siitä tuli, mutta väsähdin siitä touhusta aika paljon, kun piti käyttää niin paljon voimaa, että sain sen patjan rikki ja irti lattiasta.

Hain sitten Loton sisälle, ja ajattelin treenaavani kevyesti vähän viikonlopun kouluratoja, mutta hevonen oli tänään heti keskisormi pystyssä.
Alkuun tuntui kaiken olevan vaan pelkkää tappelua ja tahtojen taistelua. Yritin heti alkuun olla rauhallinen ja pitkäjänteinen, että saa heppa pöljäillä jos huvittaa ja sitten aletaan hommiin, mutta se pöljäily jatkui ja jatkui vain.
Yleensä Lotolta saa ylimääräiset virrat purettua kivasti, kun antaa sen ravata ja mennä vaan reippaasti jonkin aikaa, mutta tänään se ei rauhoittunut, vaan porskutti höyrypäänä menemään ja protestoi jokaista mun apua vastaan, en olisi saanut varmaan vaikuttaa siihen tänään lainkaan. Huoh.
Sain kuitenkin ratsastettua sitä hieman paremmaksi, ja lopetin sitten siihen..

Tänään olin ihan loppu jo sen karsinan putsaamisen jälkeen, että oli virhe kiikkua hevosen selkään ihan väsyneenä. Mun olisi pitänyt olla skarppi ja ratsastaa se hyvin läpi tänään rauhassa ajan kanssa, mutta en yksinkertaisesti vaan kyennyt siihen tänään.

Tämä päivä sopii tosi hyvin tuohon otsikkoon, nimittäin oli motivaatio niin nollassa, kuin olla ja voi. Tuntuu taas ettei mikään onnistu ja ryven jossain itsesäälin rajamailla, että kuinka paska ratsastaja olenkaan ja muuta vastaavaa. Kaipa tästäkin taas oppii.
Varjopuoliahan tässä harrastuksessa on, ja usein tuntuu, että niitä epäonnistumisia tulee enemmän, kuin niitä onnistumisia. Mutta, kun jaksaa vaan uurastaa ja tehdä töitä niska limassa, niin kyllä sekin sitten palkitaan.

Tuntuu niin pikkumaiselta kirjoittaa jostakin yhdestä pilalle menneestä päivästä tai ratsastuksesta, mutta harmittaa niin vietävästi, kun Lotto on niin paljon kehittynyt ja ollut niin hyvä jo, että nyt juuri ennen kisoja menee ihan plörinäksi ja kiisseliksi.
Jospa sitä huomenna orientoituisin, ja ottaisin heti asenteen, että nyt onnistutaan, niin ehkäpä se siitä.

Tällaista taas vaihteeksi. Ei kyllä yhtään kiinnostaisi kirjoittaa tällaisia "teiniagsti" postauksia, mutta enpä minäkään täydellinen ole ja sen haluan kertoa myös teille lukijoille. Kirjoitan elämästäni avoimesti ja rehellisesti, myös virheineen.
Ja eikös se niin mene, että jos tiedostaa omat virheensä, osaa myös korjata ne?

Nämä kuvat auttavat mua aina jaksamaan. Tulisipa Lotostakin yhtä hieno 6-vuotiaana, kuin mikä Lorista tuli <3

Ensimmäiset yhteiset kansalliset keväänä 2012 . Maailman paras Lori <3

2

Angsti päivä

Tiina ratsasti eilen Loton, Lotto kulki hyvin ja näytti kivalta. Tiina teki perinteisesti harjoituksia pysähdys-peruutus-laukan/vastalaukan nosto yms.
Taluttelin Lottoa pitkään Tiinan ratsastuksen jälkeen, käytin sen tallissa pesulla ja syöttelin ulkona n. 1h, että heppa kuivui ja vein sen jälkeen talliin iltapalalle.

Tänään oli siis RoUrin kisatalkoot mäntyvaarassa, tyhjennettiin estekalusto varasto, koska sinne tehdään uudet telineet puomeille yms. Katsottiin myös kentän pohjaa ja päätettiin, että miten se "käsitellään" ennen kilpailuja.
Talkoiden jälkeen oli sitten RoUrin hallituksen kokous, johon menin. Käytiin aika monia asioita läpi.

Menin kokouksen jälkeen tallille ja ratsastin Loton.
Lotto oli ihan hirveä ratsastettavuudeltaan. Kaahotti ja viipotti menemään, eikä kuunnellut mitään puolipidätteitä, ei mitään! Puolipidätteet piti tehdä "nykäisemällä", että se edes sekunnin verran kuunteli ja sit taas paahto menemään, eikä kuunnellu pätkääkään edes istuntaa. Alkuun ajattelin, etten voi tässä muuta tehdä, kun kevennellä ja antaa sen viipottaa sitä jätti ravia, mut se ei meinannut rauhoittua ei millään. Otin laukkaa molempiin suuntiin ja meno oli aivan yhtä päätöntä. Ei kuunnellut mitään ja veti vaan mua irti penkistä. Aloin tekemään laukka-pys muutaman kerran ja sain sen ihan ookooksi sen jälkeen, mut hyvä se ei ollut.
Kyllähän se tietysti kauniilta näyttää, kun se liikkuu isosti ja lentävin askelin eteenpäin, mutta oleppa itse kyydissä ja yritä tehdä jotain, kun hevonen ei ole tippaakaan kontrollissa!?
Annoin pitempää ohjaa, luovutin ja ratsastin loppuravit eteen alas, vaikka hevonen oli edelleen, kuin tuli hännän alla...En ratsastanut edes puolta tuntia, koska ajattelin, että millään tekemälläni ei ole mitään vaikutusta, joten miksi turhaa jatkan?
En yleensä KOSKAAN luovuta hevosen suhteen, jos se on huono ratsastaa, mutta tänään en vain yksinkertaisesti jaksanut taistella tai vääntää. Ehkä joskus on parempi, tehdä asiat helpomman kaavan kautta...

Huomenna saa hevonen vapaapäivän ja katsotaan ylihuomenna uudestaan, ehkä se on sitten palautunut normaaliksi hevoseksi... En tiedä mikä sai sen käyttäytymään noin. Ainakaan väsyneeltä se ei tuntunut.
Huomenna siis pelkkää tarhaa, tai sitten käyn sen kanssa maastossa käveleskelemässä.

Nyt päätin, että kukaan muu ei ratsasta sitä, kuin minä, niin kauan aikaa, kunnes olen itse oppinut tuntemaan hevosen täysin ja saanut siitä omanlaiseni. En syytä siis tästä hevosen käytöksestä Tiinaa millään lailla, en todellakaan, älkää sitä luulko, mutta tällainen päätös syntyi tänään puskasta ja se päätös on ja pysyy.

Tässä mielentilassa on aika riskialtista kyllä nyt kirjoittaa, varsinkin, kun mulla on tänään ahdistanut henkeä aivan hirveästi! Astma näköjään taas puhjennut takaisin. (Sairastin astmaa muutaman vuoden 13-vuotiaaksi, kunnes se katosi kokonaan mysteerisesti moneksi vuodeksi) Eli tän ahdistuksen takia, olo on tosi ärtynyt ja raivostunut, oloa siivitti vielä hevosen tämänpäiväinen käytös, joten pahoittelen teille lukijoille tätä angsti postausta.. Huomenna onkin lääkärille aika astmatutkimuksiin, ehkä saadaan tää mun ikuinen sairastelu joskus kuriin..

3