Tuoreet kuulumiset!

Heippa taas pitkästä aikaa!
Olen ollut hyvinkin epäaktiivinen tämän blogin suhteen, ja jätinkin sen aikalailla jo heitteelle. Mulla on jotenkin iskenyt inspiraatiopula, sekä aikataulut päivisin sen verran tiukkia, ettei turhaa ylimääräistä aikaakaan ole oikein ollut..

On silti ihana huomata, että täällä on edelleen aktiivisia lukijoita, vaikka olenkin laiminlyönyt kirjoittelemista pahan päiväisesti. :) Pahoittelen pitkää taukoa! Tällaista tää nyt vähän on.. :)

Herkon kanssa ollaan treenattu tosi ahkerasti, ja viime viikonloppuna oli taas Mintun valmennukset. Valmennuksissa sain taas hyvää palautetta siitä, että poni on mennyt paljon eteenpäin ja on nyt hyvin koko ajan ratsastettavissa. Nyt ollaan päästy treenaamaan oikeasti viimeisen kuukauden aikana ihan kunnolla, kun ei ole enää niitä suuria ongelmia ja kynnyksiä jokaisessa asiassa.

Lähtöpisteeseen kun verrataan, on ero aivan huikea.. Hassua ajatella, että siitäkin on vasta kaksi kuukautta, kun aloin ponia ratsastaa. Nyt Herkon kanssa ollaan päästy tekemään hurjan paljon jyrkkiä ja pitkiä pohkeenväistöjä kaikissa askellajeissa isoin ristiaskelin. Aloiteltiin pari viikkoa sitten vastalaukan harjoittelua - poni tuntui laukassa jo sen verran tasapainoiselta ja voimakkaammalta, että uskalsin alkaa kasvattaa vastalaukan avulla sille vähän lisää voimaa ja liikkuvuutta. Nyt tehdään sujuvasti vastalaukkaa pääty-ympyröillä ja 15metrin volteillakin hyvässä rytmissä, poni oppi alle viikossa takaosakäännökset ja tekeekin ne oikein mallikkaasti, hyvällä aktiivisella poljennalla. Paljon olen sen kanssa tehnytkin siirtymisiä, sivuttaisliikkeitä ja kokoamisia hurjasti erilaisilla askelpituuksilla ja valmistellut sitä kautta ponia kohti takaosakäännöksiä.

Itsetuntoa ollaan kohoteltu myös helpoilla estetehtävillä.

Ja erilaisilla puomitehtävillä.

Poni on ravissa opetellut jyrkkien väistöjen lisäksi myös avotaivutuksia, ja on aika mahtavasti väläytellyt niissä. Laukassahan se on opetellut avoa miltei alusta asti, koska oli sen verran vino, että sain sitä avotaivutuksilla laukassa hyvin paljon suoremmaksi. (Ensimmäinen kuukausi avoa ilman taivutusta, jotta sain lavat hallintaan) Herkko tekee nyt myös todella sieviä vaihtoja avuista. Se on letkistynyt ja suoristunut hurjasti - saanut paljon lisää voimaa alkuaikoihin verrattuna, on mielettömän paljon rennompi koko kropastaan ja tukeutuu näin ohjaan paremmin, eikä ole enää yhtään tyhjä tai ahdistunut ratsastuksessa. Ollaan näin ollen päästy nostamaan vaikeusastettakin aika paljon, ja nyt siltä uskaltaa pyytääkin paljon sille vaikeita asioita ja laittaa vähän lisää painetta, ilman että se ahdistuu ja käpertyy niin kropaltaan, kuin mieleltäänkin. Nyt se on hyvällä asenteella tekemässä, vaikka olisikin vaikeaa. Ennen se oli aina tosi vastahakoinen, aivankuin olisi ajatellut, ettei se kuitenkaan osaa, eikä siten halua edes yrittää. Aloitin ensimmäisen kuukauden sen kanssa aivan ruohonjuuri tasolta, jotta saan sen psyykkeen kuntoon ja itsetuntoa kohotettua sieltä pohjamudista. Tällä hetkellä se on uskaltanut näyttää todellista luonnettaan, uskoo itseensä ja tietää pystyvänsä. Kehitys jo pelkän psyykkisen puolen vahvistuksen jälkeen on ollut suorastaan räjähtävää. Hänestä on tullut oikein pirteä ja yritteliäs pikku-poika, joka on hurjan potentiaalinen!

Tässä pari kuvaa, joista hahmottaa muutoksen aika hyvin. Kuvilla on väliä siis hieman vajaa kaksi kuukautta. Yllä olevassa kuvassa ratsastan ponilla ensimmäistä viikkoa ja allaoleva kuva on otettu tänään.

Aika kivasti se on saanut lisää massaa näin lyhyessä ajassa!
Kuva otettu: 02.07.2015
Tämän päivän kuvista hurjan iso kiitos Fanni Haapa-aro. <3

Herkon rinnalla on tullut entiseen tapaan ratsastettua paljon muitakin hevosia. Pari kolme kappaletta niitä tulee ratsastettua päivän aikana, niinkuin ennenkin. Parista ratsastettavasta nyt jouduin luopumaan, toisesta kokonaan ja toisesta onneksi vain hetkellisesti ja lisää muutoksia on tulossa. 5-vuotias FWB-tamma Catilina muutti uuteen kotiin, ja Suomipoika-Vinski pääsi kuukaudeksi viettämään villihevosen elämää laitumelle kolmen muun suokkipojan seuraksi eilen keskiviikkona. Voi sitä riemua, miten onnellinen voikaan hevonen olla! Ensin haistellaan uusia kavereita ja sitten hurjasti laukkaillaan ja pukitellaan, kunnes lopulta maltetaan alkaa syömään sitä niin makeaa vihreää. :)

Assin mielestä on kiva tuijotella treenin jälkeen. :)

Lempi ponillakin tuli käytyä pitkästä aikaa ratsastamassa. Yhtä ihana se oli, kuin aina ennenkin! :)

Masi nauttii vihreästä ratsastuksen päätteeksi. :)

Ja niin nauttii Vappukin.. :D

Kaunis sh-tamma Satun Vappu.

Ja aina niin komea Vinski. <3

Herkko sanoo, että "vielä viis minuuttia"

Vapun kanssa treenailtiin tänään. Kolmas kerta tämän hevosen selässä siis. Tykkään kovasti!

Herkon päivittäinen vihreä annos "valmistumassa". Herkko on viimeisen kuukauden syönyt siis täyden ikean kassillisen vihreää päivittäin kuivaheinän lisäksi. Mun ratsastuksessa olevat hevoset saa aina paljon tuoretta ruohoa, (tietysti ovat tottuneet syömään vihreää ihan omistajienkin toimesta) kuten varmaan kuvistakin huomaatte.. Olen aika ahkera keräämään tätä vihreää hevosille. Muutenkin mun mielestä kaikki hevoset ansaitsevat syödä tuoretta ruohoa jollain tapaa, vaikka eivät pääsisi laitumelle treenikesänä. :)

Vinskin eväs odottamassa syöjää. :)

Huomenna on Herkolla luvassa viikoittainen maastoilu, kuten ollaan otettu jo tavaksi. (Joinain viikkoina ollaan käyty maastoilemassa jopa kolmekin kertaa!) ja lauantaina sitten meidän tiet jo eroaakin.

Tulee varmasti haikeat jäähyväiset, kun poni lähtee. Onhan se ollut mun elämässä viimeiset kaksi kuukautta aika tärkeässäkin osassa, kun olen saanut pitää sitä kuin omaani tämän koko ajan. Mutta kaikessa surkeudessaan olen tähän jo varautunutkin, joten toivotan siis Herkolle hurjasti onnea uuteen kotiin. <3 Tietysti ikävä jää, mutta tää oli jo odotettavissakin. :)
On ollut mielettömän antoisaa työskennellä Herkon kanssa. Onhan se ollut mulla täyspäiväisesti ratsastettavana jo kaksi kuukautta, joten aika tutuksi ollaan tultu ja molemminpuolinen luottamus ja ymmärrys on aika hyvällä mallilla tällä hetkellä. Poni tekee kaiken, mitä uskallan vaan pyytää ja pystyn luottaa siihen 100% tilanteessa, kuin tilanteessa. Tässä vaiheessa voisin sanoa (kuten ravimiehet konsanaan) tällä hevosella on aika hyvä pää. ;) Eli on siis todella hyvä luontoinen, yhteistyökykyinen ja suhteellisen lahjakas. Ei mikään helppo hevonen, mutta silti loistava yhteistyökaveri toden totta. :)

24.06.2015

02.07.2015

<3