Minilomalla

Lotto sai kisapäivän jälkeen sunnuntaina juosta liinassa ilman mitään sivuohjia, oli se yllättävän virkeä. Nyt maanantain, tiistain ja keskiviikon se saa olla "lomalla", kun se on kuitenkin lyhyessä ajassa tehnyt aika paljon töitä ja nuorelle on hyvä antaa välillä hengähdystaukoa treenistä muutenkin. Anne on hoitanut Loton eilen ja tänään kävin harjailemassa ja touhuamassa sen kanssa töiden jälkeen. Huomenna mulla on tosi kiire päivä, joten Anne hoitaa huomennakin Loton ja jos se ehtii, niin se käy vähän kävelemässä maastossa.

Aika rentoa on siis ollut ja torstaina palataan taas töiden pariin juoksutuksen kautta. Perjantaina on tarkoitus ratsastaa ihan kevyesti ja kokeilla uutta kuolainta, lauantaina läpiratsastus ja sit sunnuntaina Lotto pääsee ensimmäistä kertaa hyppäämään täällä kotona, Tiina kuskina. ;)
Mulla on jotenkin sellainen kutina, että Lotto yllättää varmaan meidät kaikki sunnuntaina järkevyydellään. En usko, että hyppäämisessä on sen kanssa mitään ongelmaa. On se hypännyt kuitenkin edellisessä kodissaan vesimatotkin kyselemässä. Hauskaa! :)

Nyt olen saanut hankittua Lotolle SRL:n kilpailunumeron.
Alan rekisteröimään sen vasta syksyllä kun on aikaa, eikä kiire kisoihin. Rekisteröimisessä ja tunnistamisessa kuitenkin menee jonkin aikaa, että voi sitten osallistua kilpailuihin.
Täällä meilläpäin tunnistajalla on kadonnut monen kilpahevosten passit tunnistamisen jälkeen(??), eikä niitä löydy edes hippoksesta joten ajattelin, että helpommalla ja varmemmalla pääsen, kun maksan vain sen kilpailunumeron. Olisi kyllä aika kauheaa, jos oma passi hukkuisi teille tietämättömille. Siinä menisi kilpailukausi aivan plörinäksi, kun ilman passia ei pääse osallistumaan kilpailuihin. Ei auttaisi itku markkinoilla.

Mutta nyt olis kaikki kunnossa ainakin kesän kilpailuita ajatellen. Ei muutakuin ahkerasti treeniä lisää, niin sit on kiva kilpailla!


Onko lukijoilla toivepostausideoita? Mistä tahtoisitte minun kirjoittavan?

8

Kisat ohi

Huh, nyt se on ohi. Loton elämänsä ensimmäiset kilpailut. Hyväksyttyjä suorituksia mentiin hakemaan ja ne saatiin, eli olen tyytyväinen.

Kisat olivat siis Mäntyvaarassa isolla estekentällä, raviradan yläpuolella. Crossirata on kentän vieressä, joten olin varautunut kaaokseen. Heppa yllätti positiivisesti käyttäytymällä oikein mallikkaasti ja rauhallisesti. Ei korvaansa lotkauttanut vaikka pojat ajelivat kovaan ääneen mopoilla  ja ravihevoset juoksivat raviradalla.

Verryttelyssä Lotto oli heti parempi näillä ihan perus nivelillä ja paljon rauhallisempi.
HeB/KN Specialista saatiin prosentteja 54,2%. Ratsastin lahjakkaasti radan väärin (unohdin yhden voltin, mutta onneksi sain heti sen korjata) ja lopputervehdys väärässä pisteessä, eli pysähdyin pisteeseen g, vaikka se oli iissä.. Niin perusmeininkiä, en ole koskaan aikaisemmin unohtanut rataa, niin eiköhän se tullut sit tänään koettua.
Lotto oli HeB:ssä todella jännittynyt ja itsekin jännityin vielä lisää, joten heppa kulki aika jännittyneenä koko ajan. Kuitenkin olin tyytyväinen, vaikka menikin penkin alle. Lotto pelkäsi ensin aitoja, koristeluita ja tuomari pöytää. Eihän se koskaan ole aikaisemmin niitä nähnytkään, joten se oli ihan oletettavissa, tuo säikkyily.

Helppo A:n verryttelyssä Lotto oli jo huomattavasti parempi ja pehmeämpi ratsastettavuudeltaan.
Ratsastin Aassa itse vähän rennommin, ja tuli tosi kivoja pätkiä, jossa oltiin molemmat rentoja ja hevonen kuunteli ja toimi hyvin, mut tähänkin rataan mahtui myös niitä jännittämisiä. Ensimmäinen vastalaukannosto meni ihan yli mun odotusten, joten siitä hurmioituneena unohdin totaalisesti ratsastaa kunnolla. Vastalaukan jälkeen tuli c:ssä myötälaukan nosto, ja en valmistellut laukannostoa tarpeeksi, tästä seurasi "pukitus" tai ennemminkin potkaisu suoraa sisäpohjetta vasten. Onneksi tokenimme tästä molemmat suht nopeasti ja nostettiin laukka sit kulmasta. Voivoi... Tämän jälkeen hevosesta tuli jännittyneempi ja tietysti itsekin jännityin huomaamattani, joten seuraavassa vastalaukannostossa nousi väärä laukka. En keskittynyt itse paremmin tehtävään vaan ratsastin todella huolimattomasti... Olen kuitenkin ylpeä hevosesta, se sentään yritti kaikkensa, vaikka minä unohtelin rataa ja ratsastin huonosti. A-merkin kouluohjelmasta saatiin prosentteja 58,7% ja olin aivan yllättynyt.

Eli toisaalta oli kyllä omalta osaltani penkin alle menevä päivä, mut heppa oli hieno ja yritteliäs. Kuitenkin se on vasta 5-vuotias ja juuri koki elämänsä ensimmäiset kilpailut ja tähän vielä lisäksi se, että se on ollut minulla vasta kaksi viikkoa. Molemmille lisää rutiinia ja mun pitää opetella ratsastamaan sitä paremmin ja uskon, että meistä vielä hyvä pari tulee, kun opimme tuntemaan kunnolla toinen toisemme.
Lotto on kuitenkin aivan täysin vastakohta sille, mitä Lori oli, joten mun pitää periaatteessa opetella ratsastamaan uudestaan. Lori antoi mulle aina kaikki virheet anteeksi, mut Lotto ei. Ei Lotto itsekään osaa, joten ei se voi mulle antaa anteeksi mun tekemiä virheitä, sehän se tässä multa oppii. Tai kyllä sekin mulle opettaa. Ainakin ratsastamaan paremmin.
Lori oli aika hidas ratsastettava ja sitä piti ratsastaa paljon ylöspäin peräänannossa, ettei se mennyt liikaa kuolaimen alle, Lotto on todella energinen ja aivan hirveän herkkä ja se pitäisi saada kulkemaan kuolaimella läpi niskastaan ja ylälinjastaan rennompana. On aika suuri shokki itsellekin, ratsastaa aivan toisenlaista hevosta nyt yllättäen ja yrittää vielä tehdäkin sen selässä jotain. Välillä tunnen itseni aivan avuttomaksi ja surkeaksi.

Nyt mun pitää itse kyllä tsempata ihan hirveästi, olen saanut taino oikeastaan tehnyt itselleni ihan hirveästi istuntavirheitä. Katson koko ajan hevosen niskaa, (hei HALOO katso ylös, minne olet menossa.) Ja heti, kun Lotto jännittyy ja menee ns. kovaksi kyljistään ja suustaan, eikä kuuntele apuja, alan itse jännittyä myös koko yläkropastani ja alan nojaamaan huomaamattani eteenpäin. Tämähän se vasta auttaakin jännittyneen hevosen kanssa. Huomaamattani saan hevosesta vain entistä jännittyneemmän ja ajan sitä etukenossa koko ajan vain eteenpäin! Tyhmä,tyhmä, tyhmä!! Ja vielä se, että vaikka Lotto onkin aivan yliherkkä pohkeelle, varsinkin kannukselle, niin kyllä sitä hevosta pitää silti pystyä ratsastamaan ja SAA ja PITÄÄ ratsastaa pohkeella. Nyt joku sais tulla kyllä ruoskimaan mut taas ojennukseen. Toivotaan, et saan itseni taas kasaan ja ratsastajan näköiseksi joskus. Eiköhän se sieltä sit ajan kanssa tule, varsinkin ,kun saan yhteiselon joskus hevosen kanssa pelaamaan. Silloin kaikki on jo huomattavasti helpompaa! Toivoa on aina, tästä ei ole suunta, kuin ylöspäin! 

Pääpiirteittäin jäi kuitenkin hyvä mieli, nyt voi parin kuukauden päästä katsoa näitä tämänpäiväisiä kisakuvia ja naureskella, että kuinka kauheilta me näytettiinkään. ;)
Suurkiitos kilpailujen tuomarille ja muille apukäsille. Kilpailut oli tosi hyvin järjestetty vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta.

Hieno Lapsi, taputapu <3

11

Kisoihin valmistautumista

Otin tänään kummarit avuksi Lotolle, jotta voin itse keskittyä täysin tehtäviin.
Lotto oli alusta asti tosi kiva! Ensin ei oikein ymmärtänyt kummareiden ideaa, vaan jännitti hetken niitä vasten. Hetken ravailtuani, jännitys kuitenkin laukesi ja heppa oli pyöreä ja rento. Ihana!
Tehtiin alkuun paljon ratojen asioita ja heppa oli oikein kiva ja parempi nyt. Tietysti sitä ajoittaista jännitystä esiintyy vielä ja pientä sähläämistä, mutta ratsastamisella ne kyllä sieltä korjaantuvat. Ei saa keskittyä liikaa ongelmiin tällä hetkellä, se paisuttaa niistä vaan entistä suurempia.
Ratsastin molemmat radat läpi pari kertaa. Hiomista on vielä, mutta kyllä siitä hyvä tulee.
Toivottavasti. Välillä tuntuu, etten osaa ratsastaa enää ollenkaan...

Ratsastuksen jälkeen vaihdoin Loton kuparirollerioliivi-kuolaimen ihan perus paksuun niveleen. Katsotaan jos se olisi parempi niillä huomenna. Välillä se tahtoo jännittyä kuolainta vasten, joten kuparirolleri saattaa olla vielä liian vahva kuolain sen suuhun.

Annen kanssa päätettiin puunata ratsastusvaatteet ja laittaa huomenna kilpailuvaatteet päälle, vaikka kisat ovatkin harjoituskilpailut. Kuitenkin olemme molemmat RoUrin joukkueessa, ja edustamme omaa seuraamme ylpeänä, vaikka kyseessä olisivatkin harkkakisat.
Hevosemme ovat kuitenkin nuoria ja vielä kokemattomia, joten tästä ei mitään haittaakaan ole. Fiia on käynyt kerran kilpailuissa, Lotto ei koskaan. Nyt on paras harjoitella myös kilpailuun valmistautumis rutiineja.  Letitettiin kummatkin hevoset valmiiksi, aamulla Anne tekee niistä molemmille sykeröt ja pakattiin satulat ja muut tavarat valmiiksi vinkkaan jo odottamaan satulakaappiin.
Anne saa hoitaa aamutouhut huomenna, koska olen itse kahteentoista asti töissä. Kun pääsen töistä, on melkein heti alettava laittamaan hevosia vinkkaan, jotta Anne ehtii verrytellä riittävästi ennen ensimmäistä luokkaansa.
Jännä päivä huomenna, mutta harjoittelun kannalta otetaan molempien osalta. Syteen tai saveen! ;)

3

Kisatreenit jatkuu

Tämä päivä kului aikalailla samoissa merkeissä, kuin eilinenkin. Eli ratsastin läpi lauantain kilpailuiden luokkia. Pääpainotus oli tänään siinä A-merkin kouluohjelmassa.
Tehtiin puomeista isolle estekentälle "kouluaidat" jotta on helpompi hahmottaa radan koko.

Verryttelin oikein tarkoituksella tällä meidän "alueella" jotta saan vähän paremmin tuntumaa hevoseen ja saan sen mahtumaan tälle alueelle. Lottoa pitää aika paljon jarrutella ja ravissa koota askelia, että se mahtuu kunnolla sinne. Sillä on tosi isot liikkeet ja tuntuu, että lyhyelläkin sivulla kulma tulee heti edellisen kulman perään, jos en hidasta sitä yhtään. Veikkaan, että ollaan oikeasti eduksemme pitkillä radoilla, missä on enemmän tilaa tehdä.

Ratsastin heB/Kn specialin ensin pari kertaa läpi ja aloin sit vielä kertaamaan A-merkin kouluohjelman asioita verryttely mielessä.
Lotto oli ihan ok ratsastettava tänään, mut vieläkin paikoin jännittyy mm. laukasta raviin siirtymisessä ja laukasta käyntiin siirtymisessä. Nousee luotiviivan yläpuolelle ja tuntuu edestä ihan rautakangelta silloin, joten esim lävistäjän jälkeisestä kulmasta ei tule kovin kaunis, koska en saa hevosta avuille ennen sitä täysin, vaikka kuinka haluaisin. Rumaahan Lotosta ei saa tekemälläkään, vaikka se kulkisi pää taivaissa, mut se on eriasia, että se muuttuu todella ärsyttäväksi ratsastettavaksi, silloin kun jännittyy ja puree kiinni kuolaimeen välttääkseen kaikki mahdolliset puolipidätteet.

Tietysti pitää muistaa, että alla on nuori ja vielä aika kokematon hevonen, joten ei auta, kuin pitää pää kylmänä joka tilanteessa. Aina pitää pystyä antamaan anteeksi, teki se sitten vaikka kuinka suuren vian vain. Hevonen kuitenkin yrittää ja jos sitä aina rankaisee edes mahdollisesta yrittämisestä, ei se kohta edes enää yritä! Tietenkään ei voi vaatia täydellistä suoritusta 5-vuotiaalta hevoselta.
Pitää osata erottaa se "huijaamisen" ja yrittämisen häilyvä raja. Hevosen ns. "ratsastajan kusettaminen" (tällekin nimikkeelle miljoonia eri nimiä ja vertauskuvia) on tietysti rankaistava teko, mutta aina tulee tilanteita, jossa ei osaa erottaa onko se nyt sitä huijaamista vai vain ja ainoastaan pelkkää kokemattomuutta ja osaamisen puutetta. Itse ainakin mielummin kehun kaikesta paljon ennemmin, kuin rankaisen. Rankaisemalla turhasta saa aina alleen erittäin jännittyneen ja pelokkaan hevosen.
Lotto yrittää aina tosissaan, mutta joskus se menee ihan sekaisin kaikesta oppimastaan niin, et tarjoaa lopulta kaikkia kerralla ja heti. Harrastaa myös sitä silloin, kun ei opetella mitään uutta.
Tällaisia "sekoilu" kohtauksia tulee onneksi erittäin harvoin ja olen kokenut tämän tilanteen tällä hetkellä kolme kertaa tänä aikana, mitä se on minulla ollut.
Lotto monesti alkaa tuhottomasti räpeltää ja tehdä omiaan, tarjota esim. laukkaa yllättäen, vaikken ole minkään näköistä viittaa laukkaamiseen antanut tai sitten saattaa yllättäen pysähdyksestä alkaa peruuttelemaan yms. Eli ei ole vielä täysin selvä, miten asiat tulee tehdä ja sitten luulee tietävänsä mitä pitää tehdä, jolloin kaaos on valmis. Pyrin pääsemään tallaisesta tilanteesta ohi kunnialla olemalla itse rauhallinen ja yritän aina kääntää "huonot" asiat hyväksi ja hevosen tyytyväiseksi, mutta joskus se ei aina onnistu, koska asiat tuppaavat usein tapahtumaan todella nopeaan tempoon.
Tänään kävi vastaava tilanne:
Ratsastin radan poikki pisteeseen i, pysähdys 4s. Lotto kuvitteli, että nyt pitää peruuttaa, vaikka aivan rauhassa hiljaa istuin selässä. Käytin nätisti  pohjetta ,että eipäs peruutella. Siitä Lotto yritti nostaa laukkaa, hidastin. Lotto pysähtyi, yritti lähteä ravaamaan, hidastin. Taas yritti laukkaa, ei, ravia, ei paikallaan ravia? Piaffea? Peruutusta ja lopulta hevonen niin sekaisin omista yrityksistään, että ainoa pakoreitti oli ylös.. Eli pystyyn.
Voi lapsi riepu. Tän jälkeen heppa oli, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja jatkoi nätisti ravia.. Voivoi. Noh, ei se ainakaan vanhoja muistele kovin pitkään? Hyvä niin.

Ongelmakohtina olivat tänään siis siirtymiset, eli niissä rentona pysyminen ja kuuliaisuus siirtymisen jälkeen, vastalaukan nosto suoralla uralla vasempaan suuntaan.

Oikeaan suuntaan Lotto nostaa todella nätisti vastalaukan ja ihan mielellään, mutta vasempaan suuntaan yrittää pullauttaa aina salakavalasti lavan, jolloin nostaa aina myötälaukan, vaikka olisin itse nostamassa ihan selvin avuin vastalaukkaa.
Tässäkään tilanteessa ei auttanut muu, kuin ottaa rauhassa takaisin käyntiin, ihan kuin mitään väärää ei olisi koskaan tapahtunutkaan ja ottaa uudestaan. Loton kanssa rauhallisuus on valttia, koska jos itse hermostun, se hermostuu vielä enemmän ja tarjoaa taas kaikkia askellajeja yhtä aikaa, reppana.
Tietysti minäkin olen vain ihminen, ja saatan joskus itsekin hermostua vastaavissa tilanteissa, mutta pyrin aina pitämään pään kylmänä, tapahtui mitä tapahtui. 
Hiottiin vastalaukan nostoa vasemmassa suunnassa hetken aikaa niin, et väistätin liioitellusti uralta sisään ja nostin siitä vastalaukan. Muutaman toiston jälkeen jo heppakin tajusi ja teki tosi hyvin.

Ratsastin parisen kertaa A-merkin kouluohjelman myös läpi ja heti, kun tuli ok suoritus, annoin laukata reippaasti pitemmällä ohjalla kiitoksena. Lotto oli ihanan rento ja silminnähden nautti.

Huomenna sit jatkuu vähän samoissa merkeissä, pitää kuitenkin mennä aika kevyesti, että heppa jaksaa sitten lauantaina painaa toivottavasti kunniallisesti. (Hyväksyttyjä suorituksia mennään hakemaan)
Ajattelin huomenna ottaa kummarit tai gramaanit avuksi, jotta pystyn täysillä keskittymään itse tekemiseen.

8

Treeniä treeniä ja treeniä + kuvia

Pari päivää kulunut ,kuin siivillä, on ollut taas nii kiire töiden ja muidenkin asioiden kanssa, etten ole ehtinyt istahtaa koneen ääreen.

Maanantaina Lotto sai vain oleskella tarhassa.

Eilen eli tiistaina juoksutin Lottoa alkuun pari kierrosta ravia ja laukkaa molempiin suuntiin, että saa purkaa ylimääräiset virrat, jos sellaisia on. Yksi pieni pukki tuli, mut muuten se oli kyllä tosi rento ja rauhallinen.
Kiikuin sit ite selkään ja alkoin verkkaamaan. Verryttelin isoilla kaarevilla urilla taivutellen ravissa ja laukassa. Verkan jälkeen tein voltteja, puoliympyröitä ja volttikahdeksikkoja ravissa, laukassa tehtiin suoralla uralla vastalaukan nostoja, kolmikaarista laukassa niin, että joka suoristuksella la-kä siirtyminen ja uusi laukka. Lotto teki hyvin, ja malttoi odottaa uutta laukan nostoa rauhassa.
Alkuverryttelyssä Lotto tosin oli aika jäärä ja vahva suusta, mut pikkuhiljaa siitä pehmeni taas.
Sitten, kun hevonen tuntui hyvältä, ratsastin HeB/Kn Special 2009 rataa läpi, ensin tultiin muutaman kerran pelkästään tervehdykseen ja sit ,kun se sujui hyvin ja suorasti, jatkettiin rataa.
Taika istui kentän laidalla "pelottavana" tuomarina ja Veera taas tutussa roolissaan, eli kuvaajana. ;) (ja kiitos jälleen ihanista kuvista Veera!)

 

 

Ensimmäisen kerran, kun tulin rataa, heppa oli vähän jännittynyt paikka paikoin, mut toisella kerralla meni jo huomattavasti paremmin. Lopuksi olin oikein tyytyväinen ja hevonen oli oikein kiva ja pehmeä.
Hiomista on kyllä vielä, mutta olen tyytyväinen, vaikkei suoritustaso olekaan vielä ihan 100%. Eihän koko hevonen ole vielä ollut minulla, kuin reilut kaksi viikkoa. Tulevat kilpailut ovat kuitenkin harjoituskoulukilpailut eikä heppa ole eläissään nähnyt edes kouluaitoja, niin harjoitus mielessä ollaan sinne joka tapauksessa lähdössä. Ei kasata turhia paineita.

Mut mun pitää kyllä nyt painottaa itselleni, et vaikka ollaankin vielä harjoittelemassa, niin silti RATSASTA, RATSASTA, RATSASTA!!!

 

Tänään ratsastuksen aiheena oli saada hevonen hyvin avuille, rennoksi ja pyöreäksi ja kunnolla pohkeen eteen, jotta mulla on sit helpompi jatkaa torstaina ja perjantaina sen työstöä.
Ratsastin tosi paljon kaarevia uria taas ja isoja ympyröitä, ravissa tein taas volttikahdeksikkoa ja hain hevosen hyvin ulko-ohjalle, suorilla urilla hain suoruutta runkoon ja tehtiin pysähdyksestä ja käynnistä paljon laukan nostoja. Heppa oli tosi kiva, ehkä hieman ylivirkeä paikoittain, jolloin olisi tahtonut vain laukata isoa estekenttää täysillä ympäri.

Ratsastin yhtä aikaa Annen kanssa, kun se ratsasti Fiiaa ja päätettiin sit lopuksi vaihtaa hevosia. Anne mun on helppo päästää Loton selkään, kun se ratsastaa ihan samalla tyylillä mun kanssa, eli pyrkii ratsastamaan näkymättömin avuin, hellästi ,mutta silti määrätietoisesti ja päättäväisesti. Eli mahdollisimman hevosystävällisesti.
Anne ratsasti kyllä hyvin Lotolla ja Lotto kulki tosi nätisti pyöreänä ja rentona. Itse ratsastelin Fiialla ja on se niin taas muuttunut. Hieno "pikku"-Fiia.
Anne on myös menossa Fiialla samoihin kisoihin, kuin minäkin lauantaina. Anne menee vaan vähän helpompana toisen luokan, eli Hec ja Kn special.  Kyllä Fiiakin osaa jo tosi paljon Aan asioita, mutta tamman kanssa on vaan parempi ottaa vähän rauhallisemmin, varsinkin, kun Fiia halutessaan osaa olla todella tammamainen.

Kävin vielä villiintyneessä mielentilassa laukkaamassa Fiialla tallin maastoja pitkin. Oli kyllä kivaa! Ei ikinä uskoisi, että Fiiakin on vasta 6-vuotias ja noin kiltti jo. Oli se ihan eri maata silloin, kun Anne sen osti. Niin ne lapset vaan kehittyy. :)
Lopuksi mentiin kävelemään tosi pitkästi ympäri tallin maastoja ja ravattiin rantasuoraa pitkin myös. Ihanaa laatuaikaa siskon kanssa!

Huomenna hiotaan vielä HeB rataa ja ratsastan pääosin sit sitä A-merkin kouluohjelmaa läpi.

 

 

 

Oltiin molemmat iiiiihan kuolleita :D

11