26. tammikuuta 2015

Ratsastusta ja valmennuksia

Moikka!

Viime kuulumisten jälkeen olen ratsastanut useilla eri hevosilla mm. Venlalla, Masilla, Herkolla, Aksulla, Saaralla ja tietysti Fiialla. Fiian kanssa tehtiin töitä useampi päivä peräkkäin Annen ollessa reissussa. Viimeisenä ratsastuspäivänä sain Fiiasta aivan uusia ulottuvuuksia esiin! Tosi kivaa isoa ravia ja hienoja avoja!

Fiian kanssa lähdössä treenailemaan! :)
Herkko on yksi uusista tuttavuuksista - hän on tallin uusi tuntiponi joka osoittautui nuoresta iästään huolimatta erittäin sympaattiseksi ja taitavaksi nuoreksi herraksi! Hyvin yksinkertainen ratsastettavuudeltaan ja kovin yritteliäs. :) Iki-ihanalla Saaralla olen ehtinyt käydä nyt seitsemän kertaa, ja joka kerta saan hämmästyä miten loistavan taitava poni Saara onkaan! Saaran kanssa ollaan tehty aika paljon avoja, sulkuja ja vaihtoja. Tää poni on ihan mieletön ja sillä on todellakin ilo ratsastaa.
Aksu on myös yksi tuntiponeista, tästä olenkin maininnut aikaisemmin. Aksu on myös nuori ja aika vihreä. Pilkettä silmä kulmassa, mutta pohjimmiltaan myös hyvin ystävällinen ja vastaanottavainen. Aksun kanssa ollaan tehty ihan perushommia, mm paljon siirtymisiä mistä on ratsastettavuutta ajatellen ollut paljon hyötyä. Venlan kanssa ollaan jatkettu myös aika perusasioiden parissa. Paljon väistöjä, siirtymisiä ja vastalaukkaa. Pikku hiljaa alkaa tämän tamman kanssa löytymään uusia nappuloita, mikä helpottaa kummasti. Masin selässä kävin myös ensimmäistä kertaa sitten ennen Saksaan lähtöä. Masi on liikkumiseltaan paljon parempi nyt, ja varsinkin tasapaino on kehittynyt huimasti.

Fiia se on niin sievä!
Viikonloppuna päästiin taas Saaran kanssa treenailemaan Mintun silmien alle. Ratsastin Saaran torstaina ja perjantaina hyvin alle ennen viikonlopun valmennuksia. 

Lauantaina oli tosi kovat pakkaset, jonka seurauksena edellisen päivän leppoisa ratsu muuttui sähikäiseksi. Maneesi oli täynnä mörköjä, joten alun valmennus meni hieman ponia toppuutellessa. Valmennuksen aiheena oli siirtymiset, joten ahkerasti siirtymisiä tehden ponin ratsastettavuus parani koko ajan loppua kohden ja möröt jäivät taka-alalle. Puolessa välissä valmennusta Saara oli jo ihan super mukava, joten loppu valmennus meni iloisissa merkeissä. Tavoitteena oli tehdä siirtymisiä niin, että loppujen lopuksi saadaan hevosia vähän istumaan takajalkojen päälle siirtymisissä alaspäin, ja lähtemään tasaisesti molempien takajalkojen päältä taas liikkeestä eteenpäin. Selvä kokoaminen -> lisäys. Saaran kanssa saatiin jopa kehuja siitä, että se ihan oikeasti niiasi niiden suorien takajalkojensa päälle ravissa. ;)

Saaran valmennuksen jälkeen ratsastin vielä Fiian Mintun valmennuksessa. Fiian kanssa alkuun purettiin hieman ylimääräistä virtaa, tehden alkuraveista lähtien paljon siirtymisiä ja väistöjä nopeassa tempossa. Kun heppa hieman seesteytyi jatkettiin työstämistä laukassa niin, että pitkän sivun alussa väistettiin pari askelta kohti keskihalkaisijaa, josta jatkettiin suoraa kohti lyhyttä sivua siten, että saatiin hevonen pitämään etulavat sisällä. Suoristustehtäviä siis.
Kun tämä tehtävä onnistui mallikkaasti molempiin suuntiin, jatkettiin laukassa vielä sulkujen parissa. Fiia teki todella hienoja toistoja oikeaan kierrokseen, mutta vasen oli selvästi vaikeampi. Helpotettiin vasenta sulkua Fiialle pätkittäin niin, että joko aloitettiin sulku diagonaali linjalla väistön kautta, tai lopetettiin väistöön. Fiia yritti kuitenkin kovasti ja huomasi, että tämä vasen kierros oli sille vaikea. Kuitenkin saatiin hyviä toistoja tehtyä, vaikka hevonen ehtikin väsähtää loppua kohti.




Sunnuntaina ratsastin valmennuksessa vain Saaran. Sunnuntain teema jatkui samana, kuin mitä edellisenäkin päivänä. Saara suoritti oikein kelvosti, mutta ei ollut ratsastettavuudeltaan ihan samaa luokkaa, mitä lauantaina. Ravissa poni oli oikein mukava, alusta asti hyvin avuilla ja teki tasaisen varmasti. Laukassa oli lievästi sanottuna pientä työstämistä, mutta saatiin hyvä kompromissi aikaan ja saatiin lopetettua valmennus ihan ookoo suoritukseen. 
Saara oli koko viikonlopun oikein mukava, mutta selvästi huomasi että pienoinen väsymys painoi sunnuntaina, jolloin poni ei ollut ihan niin skarpilla ja vastaanottavaisella päällä, kuin yleensä.
Kaiken kaikkiaan hyvät valmennuspäivät takana jälleen ja tästä jatketaan treenejä taas kohti seuraavia valmennuksia. :)

Saara <3
10

18. tammikuuta 2015

Uusi ulkoasu!

Heippa taas!

Blogi ehti olla tässä välissä suljettuna reilun viikon. Veera halusi rauhassa käyttää aikaa ulkoasun uudistamiseen, joten pidettiin blogi suljettuna kunnes lopputulos olisi täysin valmis. Pahoittelut tästä! Nyt se sitten valmistui ja tykkään itse ainakin todella paljon!

Nyt kun minulla ei ole enää omaa hevosta, halusin useammista lähivuosina elämässäni tärkeässä osassa olleista hevosista kuvat banneriin ja siitä tuli kyllä täydellinen! Bannerissa esiintyvät nyt siis Lotto, Lori ja Anneli. Kuvia on mielestäni nyt sopivasti - jos useammista hevosista olisi laitettu kuvia, olisi lopputulos ollut lievästi sanottuna hieman sekava. Mitäs pidätte? :)


ps. Jos tykästyit Veeran tekemiin ulkoasuihin, voit nyt hankkia omasi täältä!
18

3. tammikuuta 2015

Haikeus

Näin se Joulu ja uusivuosi meni ohitse nopeasti. Tuntuu todella oudolta, että olen ollut Suomessa jo kohta kuukauden!
Nyt tulee mun blogihistorian ensimmäinen(?) täysin kuvaton postaus. Valitettava tosi asia on, ettei ole yhtään uutta kuvaa!

Toisinaan mulla tulee tosi kova kaipuu takaisin Saksaan. Takaisin leudompaan ilmastoon, takaisin niiden ihanien hevosten luokse. Rehellisesti sanottuna mulla on ikävä sitä, että on koko ajan menossa jonnekin - takaisin ruumiilliseen työhön johon ehdin tykästyä vaikka paikoitellen tosi rankkaa olikin. Eniten mulla on ikävä Annelia, Lottoa ja Mintun valmennuksia. Ikävä sitä, että sain joka päivä treenata Mintun silmien alla. Joka päivä saada palautetta ratsastuksesta, joka päivä konkreettisia neuvoja systemaattiseen kehitykseen. Nyt tuntuu, että junnaan paikallaan - pelkään että hukkaan, menetän ja unohdan kaikki taidot mitä sain, ja minkä eteen tehtiin kovasti töitä..

Joskus tuntuu niin turhauttavalta - se pieni tunne ja kaipaus omaan hevoseen on olemassa päivittäin.
Ehkä sen takia kaipuu Saksaan onkin niin kova. Oli aina selvä suunnitelma, mitä treenataan ja miten treenataan. Oli ihanaa päästä Annelin kanssa treenaamaan yhdessä enemmän ja enemmän asioita. Tunsin oikeasti vihdoin osaavani jotain, pääsin lähemmäs haavettani kilpailla joskus vaativalla tasolla opetellessani niitä vaadittuja asioita hevosen kanssa, joka kykeni tekemään mitä halajaakaan pyytää. Jos se ei osannut, se yritti ja huomasi pystyvänsä, samalla minä opettelin selässä. Ihana hevonen. Oli ihanaa ratsastaa viisi kuukautta hevosta, joka sopi minulle täydellisesti ja ehkä sen takia tuntuikin niin pahalta, kun se hevonen jäi sinne. Se oli hevonen jonka olisin tahtonut viedä mukanani, jos se olisi ollut mahdollista. <3

Kaikki sanoo, että alkuaika hevosettomana on sitä vaikeinta aikaa. En väitä vastaan. Tää on vaikeaa. Ehkä se helpottaa pikku hiljaa. Kuitenkaan kun en ihan heti uutta ole ostamassa vaikka kuinka haluttaisi, se tulee kyllä kohdalle kun aika on oikea...

On ihanaa, että mulla on ihmisiä ympärillä, ihanaa että pääsen ratsastamaan toisten ihmisten hevosilla. Nyt olen päässyt ratsastamaan neljääkin eri hevosta. Ratsastin taas pitkästä aikaa iki-ihanalla Saara-ponilla. Tuli aivan muistot mieleen. Poni oli yhtä ihana, kuin aina ennenkin. <3
Saaran lisäksi kokeilin uutta tulokasta Aksua, joka on isokokoinen poni ratsastustunneille. Tosi kiva, nuori ja eläväinen hurmuri. Hieman vino, mutta yritteliäs ja suht yksinkertainen ratsastaa. Hieman on pilkettä silmäkulmassa, joten ratsastaja saa olla ainakin puoliksi hereillä koko ajan. ;)

Saaran ja Aksun rinnalla olen ratsastanut myös Venlaa ja Fiiaa. Venlan kanssa ollaan etsitty nappuloita, tehty paljon vastalaukkaa ja siirtymisiä. Alkuun aina tuntuu, että Venlan kanssa saa vääntää vähän kättä - se kun osaa mennä sieltä mistä aita on matalin. Kuitenkin kun jaksaa pitää pään kylmänä ja tehdä kaikki alusta loppuun huolella, huomaa yhtäkkiä kuinka helppo hevonen se onkaan, kunhan sen saa rehellisesti läpi.
Fiian kanssa ollaan jatkettu perusratsastusta, vähän väistöjä ja avoja sekä niitä kulmia, jotta sen saa huijattua hieman paremmin takajalkojen päälle. Fiia on oppinut tosi nopeasti ja oikeen tuntuu, kuinka se itse imee sinne kulmaan ja tarjoaa kokoamista.

Lotostakin kuulin,  sain siitä paljon uusia kuvia. Lotolle kuuluu tosi hyvää, se on päässyt ahkerasti este- ja kouluvalmennuksiin ja uuden omistajan kanssa sillä synkkaa joka kerta paremmin ja paremmin. Tosi kivaa kuulla. Lotto on varmasti onnellinen. :)

Täällä yritetään pitää lippu korkealla. Joskus se on vaan tosi vaikeaa! On kuitenkin ihanaa, että ei tarvitse olla ratsastamatta, kun löytyy ympäriltä kivoja hevosia joilla treenata. Kuitenkin jokainen, joka omistaa oman hevosen voi varmasti samaistua mun mietteisiin ja ajatuksiin.
Tästä nyt tuli hieman sekavaa tekstiä, ajatus oli ilmoittaa että yhä hengissä ollaan ja pyrin kirjoittamaan blogiin vaikkei ihan niin paljoa asiaa olisikaan. :)



12

Luetuimmat kirjoitukset