Hyvää joulua!

Oikein rauhallista Joulua kaikille! ♥

 

8

Jottei joulun odotus kävisi liian tylsäksi..

..On minulla ja yhteistyökumppanillani Lunar Graphiksilla teille makuhermoja kutkuttava tarjous joulun kunniaksi!

 Jo useamman vuoden blogiani koristaneet lukuisat bannerit ja toinen toistaan hienommat ulkoasut ovat taitavaakin taitavamman Lunar Graphicsin Veeran kättentyötä. 

Nyt  joulunalla, on ilo ilmoittaa Lunar Graphicsin järjestäneen jotain pientä kivaa myös teille ihanille lukijoille!

Nyt Lunar Graphicsilta saa myös lahjakortteja! Ilahduta bloggaaja ystävää, tai itseäsi upealla ulkoasulla, tai bannerilla. Halutessasi saat myös koko paketin, tai mitä ikinä sitten mielesi halajaakaan - vain taivas on rajana!

Pidä kiirettä, sillä nyt on luvassa huippu tarjous - ensimmäiset kymmenen ostajaa saavat lahjakortin PUOLEEN HINTAAN, ladattu hinta siis tuplataan lahjakortin arvoksi!

Käy tsekkaamassa myös  Lunar Graphicsin kokonaan uudistettu sivusto. Sivustoa pääset seuraamaan myös liittymällä lukijaksi, jolloin pysyt jatkuvasti ja nopeasti ajantasalla muutoksista ja uusista herkullisista tarjouksista!

Tiedustelut lahjakortin ostosta tuttuun osoitteeseen;

veeraj@live.fi

www.lunargraphics.fi

Veera ja Lori v. 2012 <3

Lopuksi haluan vielä korostaa sitä, miten mutkatonta ja saumatonta yhteistyömme Veeran kanssa on kaikkina näinä vuosina olleet. Olemme tunteneet toisemme vuodesta 2009 asti, joten olen nähnyt yrityksen kaikki vaiheet suunnittelusta perustamiseen. Veera on todella taitava, omistautunut ja äärimmäisen visuaalinen ihminen. Koodaukset, yms käyvät, kuin lastenleikkinä. 

Itse olen monen monta kertaa istunut Veeran vieressä hänen tehdessään minulle uutta ulkoasua, enkä voi muuta, kuin joka kerta hämmästellä hänen taitojaan. Asiat, jotka ovat minulle täysin hepreaa, ovat Veeralle niin älyttömän helppoja. 

Peukunnosto Veeralle, tällainen ammattitaito kyllä huomataan. On ollut suuri ilo, olla Veeran ensimmäinen asiakas ja saanut sitä kautta seurata yrityksen kehitystä ruohonjuuritasolta ja sitä, kuinka raaka kova työ palkitaan -  pikku hiljaa yritys on nostanut suosiotaan ympäri Suomen ja vakaasti uskon tämän yrityksen nousevan alan kärkeen vielä jonain päivänä. 

Kiitos Veeralle, että saan joka päivä ihastella täydellisesti suunniteltuja bannereita ja ulkoasujani, jotka totetuttavat tarpeeni joka kerta enemmän, kuin täydellisesti. Blogimaailma on myös täynnä muitakin Veeran suunnittelemia ulkoasuja ja bannereita useissa erinäisissa blogeissa, jotka ovat joka kerta toinen toistaan hienompia toteutuksia. 

Kiitos Veera, että teet tätä työtä meidän vuoksemme, suurella sydämellä. <3 

0

Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan

Blogihistorian pisin tauko pidetty.. Suuret pahoittelut tästä täydestä radiohiljaisuudesta.
Viime postauksen jälkeen aloitin uudessa työssä. 50h töitä viikossa ja jokapäiväiset hevosten ratsastukset imivät multa kaiken ajan. :)

Ihailtavaa huomata, miten moni on silti pysynyt mukana hiljaisuudesta huolimatta! Kiitos teille!

 

Lekaakin olen ehtinyt pitkästä aikaa ratsastaa useampaan otteeseen. :)

Kuten jokainen arvata saattaa, on syy blogin hiljaisuudelle täysin ilmeinen. Päivässä tunnit loppuvat liian nopeasti kesken, on työpäivän jälkeen ratsastettava vielä hevosia ja myöhään illalla nopeasti nukkumaan, jotta jaksaa herätä taas klo 04:00 ylös.
Uusi hevonen on haaveena, joten sitä mukaan ollaan paiskittu sitten töitäkin. :)

Parisen kuukautta meni hassuilla yöunilla, kunnes mun oli pakko priorisoida omaa jaksamista ja ihmissuhteita, joten vähensin ratsastettavia hevosia. Tällä hetkellä mulla riittää aikaa myös poikaystävälle ja saan rauhassa viettää aikaa kotosalla, mikä on oikein mukavaa. Ratsastan tällä hetkellä 2-3 hevosta, ja toisinaan otan myös vapaapäiville muita ratsastettavia hevosia tarpeen vaatiessa. Olen kuitenkin pyrkinyt siihen kolmeen hevoseen, jotta ei mene kaikki päivät töissä ja tallilla.

Käyn tallilla nyt siis 3-5 kertaa viikossa tilanteen mukaan. Joinain viikkoina saatan käydä tallilla vain kaksikin kertaa, joten tuollaisille viikoille on hyvä ottaa mukaan niitä satunnaisempia ratsastettavia. Joskus toki saa nauttia siitä, ettei raskaan työpäivän jälkeen tarvitse tehdä, muutakuin ajaa kaupan kautta kotiin. :)

Vinskin kanssa yhteistyötä on nyt takana reilu viitisen kuukautta. Lähtö piste oli n. HeC tasoinen, tasapainoton herrasmies, joka oli muutaman kuukauden levossa olleena tuntihevosena palautumassa pikku hiljaa treeniin, nyt tosin yksityiskäyttöön. 

Pari kuukautta sitten Vinskin kanssa debytoitiin aluetasolla radan Helppo B sijoittuen luokassaan toiseksi prosentein 65,385%. Näiden kisojen jälkeen ajatuksena oli, että kasvatetaan talvi kuntoa ja lihasvoimaa, jotta ensi kaudella 2016 kokeiltaisiin debytoida HeA-tasolla, siitä kohti alue- ja mahdollisesti jopa kansallisia luokkia.

Aloitettiin pikku hiljaa treenaamaan takaosakäännöksiä ja vastalaukkaa. Alku oli hankalaa, tuntui ettei hevonen millään ymmärtänyt polkea takaosallaan saatika haluta mennä vastalaukkaa, olihan se sille täysin vieras asia. 

Alun hankaluuksista huolimatta, jatkoin harjoittelua aivan ruohonjuuri tasolta, niin yksinkertaisesti ja mustavalkoisesti, kuin ikinä vain pystyy. Tämän seurauksena Vinski otti yhtäkkiä hirmuisen harppauksen ratsunurallaan, jolloin kaikki alkoi olla joka kerta helpompaa ja helpompaa. Ilmeisesti lamppu syttyi hevosenkin päähän, jolloin tehty työ alkoi tuottaa tulosta ja pystyttiin pikku hiljaa nostaa vaikeusastetta voiman myötä. Jokainen, joka ratsastaa ravisukuista ja kilpaa juossutta suomenhevosta tietää, ettei voimaa ihan niin vain sormia napsauttamalla saadakkaan.. :)

Käytiin n. kuukausi takaperin ensimmäistä kertaa Vinskin kanssa ratsukkona myös Minttu Pulliaisen silmien alla kuulemassa vähän mielipiteitä, että missäs vaiheessa sitä oikein ollaankaan. Positiivista palautetta tuli tosiaan, ja oli ihana kuulla, että olen tehnyt asioita oikein ja ollaan menossa oikeaan suuntaan koko ajan. :)

Asiat eivät kuitenkaan aina, mene niinkuin ollaan suunniteltu.
Tällä kertaa asiat menivätkin enemmänkin positiiviseen suuntaan. Vaikka olen treenannut Vinskiä suhteellisen rauhassa edeten, on hevosen kantovoima ja kyky tehdä asioita kehittynyt ajateltua nopeammin - ollaan yks sun toinenkin oltu aika ilahtuneita ja samalla hieman hämmentyneitä. :)
Tästä johtuen, Vinski saikin debytoida jo nyt HeA-tasolla meidän seuran seuranmestaruuskilpailuissa eilen.

Alunperin olin jo kesällä suunnitellut, että Vinskille turvallinen debyytti HeA-tasolla ensi kaudella olisi tuttu ja turvallinen HeA:2, jossa on vastalaukkaa vain pieni pätkä suoraa uraa pitkin, ei takaosakäännöksiä yms ja rata ratsastettaisiin pitkällä radalla, jossa olisi myös pienoisia hetkiä antaa hevosen huilata. En tosiaan ajatellut, että sen vaikeampaa rataa oltaisi ihan heti menossa. Näin ne suunnitelmat muuttuvat.

Eilen koitti ns. tuomionpäivä meille, kun ilmoittauduttiin oman seuramme seuranmestaruuskilpailuihin. Vinski tosiaan koskaan startannut heA-tasolla, ja ilmoitin sen sitten seniorimestaruuteen mun kanssa luokkana HeA:1 2009, joka ratsastetaan vielä lyhyellä radalla..

En muista, koska mulla olis jännittänyt yhtä paljon kisoissa. Verryttelyssä hevonen ei ollut tosiaan yhtään niin hyvä, kuin mitä se oli edellispäivän kenraaleissa ollut. Alkuun sain aika rauhassa tehdä taivutuksia, jotta sain sen pehmenemään ja rentoutumaan. Verryttelyä oli jostain syystä nipistetty lyhyemmäksi, eikä ehditty ottaa, kuin ihan pieni pätkä vasenta laukkaa verryttelyajan jäädessä n. 10 minuuttiin.. :)

Rata itsessään meni kuitenkin ihan hyvin. Alkurata meni vähän plörinäksi, kun hevonen ei olisi millään halunnut tehdä yhteistyötä ja näytti pohkeenväistöissä keskisormea pystyssä, jolloin ei meinannut millään lähteä väistämään. Toisen väistön myötä meno kuitenkin parani, kun sain onneksi sitä piristymään. Ihan en saanut hevosta kantamaan takaosallaan riittävästi, kun verryttely jäi sen verran lyhyeksi ja en päässyt sitä kautta hienosäätämään mistä varmasti johtui haluttomuus pohkeenväistöissä. Noh, sillä mennään mitä on annettu. :)

Laukkaosuus oli tällä radalla meidän vahvuus, joka meni huomattavasti paremmin.

Radan jälkeen mulla ei ollut sen kummempia odotuksia - vaatimattomasti ajattelin, että saadaan radasta 56%, koska väistöt menivät huonosti ja takareissa olisi saanut olla huomattavasti aktiivisempi takaa. Lopullinen tulos oli kuitenkin positiivinen yllätys: Saatiin radasta 61,538% ja tällä tuloksella voitettiin Seuran Seniorimestaruus kultaa. :)

Ei tosiaan mikään helpoin rata debytoida HeA-tasolla.. Hevonen, josta kukaan ei uskonut kykenevän tekemään vastalaukkaa ja joka ei tiennyt pari hassua kuukautta sitten edes, mitä vastalaukka on - sai nyt vastalaukasta 7,0 arvostelulla huolellista, kantaa melko hyvin. 

Alusta asti olin sanonut, että tää hevonen tulee vielä kilpailemaan suokkiluokkia HeA-tasolla. Joissain ihmisissä tää aiheutti vain hilpeyttä ja epäuskoa, ettei tuo hevonen kyllä kykene heA:ta suorittamaan. Silti pidin pintani, ja sanoin, että kyllä tää tulee sen tekemään, uskokaa vain.

Nyt mulla on myös tuomarin mielipide asiaan: Tuomarilta saatiin niin paperilla, kuin kasvotusten hyvää palautetta ja kehuja, että ensi vuonna sitten vaan suomenhevosten P-SM:eihin. :) 

Nää on niitä hetkiä, jotka palkitsee kaiken sen kovan työn mitä ollaan tehty. Hevonen, johon kovin moni ei uskonut, on noussut viiden kuukauden aikana HeC-tasolta HeA-tasolle vielä ihan kohtuullisilla pisteillä. Vaikka aina on hurjasti parannettavaa - kuten myös meillä, on silti pakko olla iloinen ja tyytyväinen siihen, mitä ollaan tähän asti saatu aikaan. Nyt jatketaan yhä kantovoiman ja lihaskunnon kehittämistä, jotta saadaan hevonen jaksamaan ja kantamaan paremmin myös tällaiset raskaat radat, joissa on paljon tekemistä ja tiukkoja käännöksiä. Ne jatkuvat kääntämiset tuolla lyhyellä radalla ja tiukat toisiaan seuraavat tehtävät väsyttävät sen helposti vielä, kun joutuu kantamaan itseään jokaisessa kulmassa ja kaarteessa, jotta se säilyttää sen kannon ja kokoamisasteen mikä tuolla radalla vaaditaan. Täytyy olla tyytyväinen, jostainhan se on lähdettävä liikkeelle. :)

Kuva kesältä.

18

Vinskin aluedebyytti

Nyt se on ohi, nimittäin Vinski-pojan debyytti aluekoulukilpailuissa!

Tänään pidettiin meidän tallillamme Rovaniemen seuran RoUrin järjestämät aluekoulukilpailut. Osallistuttiin Vinskin kanssa luokkaan 1. FEI helppo B Lasten esiohjelma A 2015. Tästä seuraavat luokat olisivat olleet HeA:ta vaikeammasta päästä, jotka olisivat sisältäneet Vinskille tässä vaiheessa vielä hieman hankalaa tekemistä mm. kolmikaaristen ratsastukset laukassa (yms. muita tiukempia vastalaukka-kaarteita) joten tämä Lasten esiohjelma A, oli oikein hyvä ratkaisu aluedebyytiksi. Se on kuitenkin Vinskille vielä suhteellisen helppo ohjelma - tässä vaiheessa ei haluta laittaa sitä liian vaikeiden tilanteiden eteen, varsinkaan kilpailutilanteessa.

Vinski starttasi ensimmäiseksi aamulla junnuratsastajansa Annin kanssa HeC-luokan, jonka jälkeen pääsi karsinaan hieman levähtämään ennen seuraavaa starttia.
Verrytellessäni omaa starttiani varten, oli kieltämättä aika altavastaajan olo siellä hienojen, isosti liikkuvien puoliveristen keskellä. :D Vinski oli verryttelyssä todella hyvä, ehkä hieman turhan rento jopa, joka ilmeni aavistuksen omaisena hitautena. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen hevosen ratsastettavuuteen, enkä nähnyt tarpeen verrytellä, kuin 15 minuuttia.
Kilpailut ratsastettiin maneesissa ikävän vesisateen vuoksi ja oman starttini tultua, muuttui hevonen täysin päinvastaiseksi. Vinski joutui jäämään suorituksen ajaksi tietysti yksin maneesiin (rata A, on juuri meidän maneesin kokoinen) ja sekös sai Vinskin aivan ihmetyksen partaalle, joka sai hevosesta räjähtävän atomipommin. :D Siinä mulla oli hetki aikaa etsiä uusia säätöjä odottaessani pillin vihellystä.

Alkuun oli vähän pinkeä heppa. :)

Vaikka radan alkuaikana hevonen oli ihmeissään ja räjähtävän oloinen, saatiin kuitenkin tehtyä rikkeetön, energinen ja siisti rata, jossa ajoittaiset innostuskohtaukset eivät näkyneet ulospäin. Pätkittäin mulla oli kyllä täysi työ saada Vinski keskittymään itse olennaiseen, mutta onneksi sain sen esitettyä niin, ettei se näkynyt katsojien tai tuomarien silmiin. :)
Vaikka Vinski olikin innoissaan ja menossa radalla, näytti se kuulemma tosi hyvältä, rennolta ja mukavan sujuvalta menolta. Vinski kuumetessaan ja innostuessaan on ollut nyt viime aikoina tosi mukava siitä, että se tietty pehmeys ja keveys säilyy silti, eli ratsastettavuus pysyy yllättävänkin hyvänä, vaikkei se aina olisikaan ihan täysin läsnä ja avuilla. :) Paljon on vaikutusta sillä, että on saatu rakennettua himppu lisää voimaa, ja näin ollen Vinskikin jaksaa kantaa itsensä jo paljon paremmin.

Energinen ja suhteellisen sujuva rata toikin meille oikein yllätysprosentit (itse tyhmänä koin olevani niin altavastaaja, ettei mitään odotuksia prosenteille ollut :-D) ja saatiin  kahdelta tuomarilta yhteisprosentit 65,385%. (Toinen tuomari antoi meille peräti 68,077%!! Toinen tuomari 62,692% josta pahoitteli radan jälkeen antaneen meille hieman turhan niukasti pisteitä, siksi yli 5% heitto tuomarien kesken) ja tällä tuloksella sijoituttiin luokassa toiseksi. :)

Tämä todisti kyllä sen, että kyllä sen suomenhevosenkin kanssa pärjää, kun vain tarpeeksi ahkerasti jaksaa tehdä töitä. Vinski on miltei joka saralla yllättänyt meidät kaikki, joten hämmästyttää ajatellakin, että reilu 4kk sitten Vinski oli vielä ihan perus lomaileva tuntipolle ja kehittyy nyt yksityishevosena ollessaan koko ajan hurjaa vauhtia. Vinski tuo luonteeltaan mulle aina mieleen edesmenneen ja niin rakkaan hevoseni Lorin, joka oli myös samanlainen villi-vitsinikkari pilke silmäkulmassa, kuitenkin ehdoton kaikki käy hevonen varustettuna suuren suurella työmoraalilla. Yritetään vaikkei osata, ja tehdään vaikka olisi hankalaa, toki ripauksella omanlaatuista huumoria. ;)

Alkaa tuo askel ja kannattelu muuttua vain positiiviseen suuntaan. :)

Ehkä sitä pikkuhiljaa saa alkaa jo uskomaan siihen omaan tekemiseen, ja ennenkaikkea tuohon hevoseen. Hienosti se paineli tänäänkin niiden isosti liikkuvien puoliveristen rinnalla sijoittuen toiseksi. Ei voi olla, kuin ylpeä tuosta mahtavasta suomenhevosesta. :)

Lopuksi vielä tuomareiden kommentit:
Tuomari C:
Kauniisti ravissa liikkuva hevonen, laukka hieman voimattomampi, saisi olla tarmokkaampi.
Tuomari M:
Tasainen suoritus, energinen hevonen. Hevonen vaatii voimaa takaosalle, jotta liikemekaniikka vielä paranisi.

Aivan totta joka sana. Voimaahan tässä tarvitaan lisää varsinkin laukkaan, kuten olen edellisissä treenipostauksissa maininnutkin. Kuitenkin hijaa hyvä tulee, ja meillä on onneksi pitkä treenitalvi tiedossa - on rutkasti aikaa jatkaa voimistelua kohti ensi kauden koitoksia. :)

11

Kisukuulumisia

Heippa taas!

Eilen sain kerrankin räpsittyä meidän uudesta pennusta Nellasta sekä Leevistä joitain kuvia. Ajattelin jakaa ne samalla tänne, kun osa teistä toivoikin pikku kisusta lisää kuvia. On tuo pentu niin nopea liikkeissään, ettei siitä tunnu saavan oikein kuviakaan, mutta nyt onnistuin siinäkin jokseenkin kohtalaisesti.. Kuvien laatu nyt ei päätä huimaa, mutta mitäs sen väliä. :)

Laukka on parantunut Vinskillä neljässä kuukaudessa kyllä hurjasti ja on oppinut vähän jo lyhentämään itseään siinä. Toki tarvitsee vielä rutkasti lisää kantovoimaa, mutta kehittyy sillä saralla jatkuvasti. :)

Hevosrintamalta sen verran, että nyt olen ratsastanut enemmän nuita suomenhevosia, eli Vappua ja Vinskiä. Molemmat suomenhevoset ovat olleet kyllä treeneissä nyt ilahduttavan hyviä, kevyitä, pehmeitä ja energisiä.
Vinskin kanssa olisi luvassa ahkeraa treenaamista tämä viikko, sunnuntaina se pääseekin debytoimaan aluetasolla ihan ensimmäistä kertaa mun kanssa, jännää. :)

Leevi 6v, tietää arvonsa. :)

Mitäs tykkäsitte kuvista? :)

7

Long time no see

Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan vai mitä?

Suuret pahoittelut täydestä radiohiljaisuudesta. Lyhyeen aikaan on taas tapahtunut paljon asioita.

Joka vuotisen perinteen mukaan, käytiin kannustamassa myös Arctic Tourissa. :)

04.07.2015 Lähti Herkko uuteen kotiin. Ehdittiin tehdä reilut kaksi kuukautta tosi hyvin töitä ja tiedossahan se oli, että poni on myynnissä ja jossain vaiheessa lähtee uuteen kotiin. Paljon onnea ja menestystä Herkon uuteen kotiin! Herkko oli kyllä niin mielettömän symppis tapaus, että sitä tulee ikävä. :)

20.07.2015 Koitti syvän surun päivä. Rakas Masi laukkasi ikivihreille laitumille, vanhuuden vaivojen vuoksi. R.I.P Marquise, olet sydämissämme aina. <3

Viimeistä kertaa Masin selässä lähtöä edeltävänä päivänä. Käytiin ilman satulaa seuraamassa ratsastustuntia ja syömässä.
Hyvästi Masi. <3

Herkon tilalle saapui uusi poni, n. 135cm korkea Atte-ruuna. Aten kanssa tehtiin töitä parisen viikkoa. Aloitettiin sen kanssa aivan ruohonjuuri tasolta - sitä ei ilmeisesti ollut koulutettu perusavuille lainkaan. Poni ei oikein pysynyt millään reitillä, kiemurteli ja maneesissa yritti mennä jopa päin seiniä, ei ymmärtänyt juuri eteenpäinajavia apuja, eikä pidätteitäkään.
Ensimmäinen viikko vierähti vain tutustellessa toisiimme, opeteltiin löysällä ohjalla yksinkertaisia perusapuja. Laukkaa en saanut nostettua sen kanssa alkuun lainkaan. Ponilla oli ilmeisesti joitain huonoja kokemuksia laukan suhteen - se aloitti pukittelurallin heti, kun tunnisti seuraavan askellajin olevan laukka. Jatkoin tästä totuttamalla ponin monenlaisiin siirtymisiin ravin sisällä. Pelkästään se, että ratsastin ravia eteen, sai Aten tosi huolestuneeksi, joten tähän oli syytäkin totutella. Tein paljon ratsastuksia eteen ja takaisin, pieniä askelia ja isoja askelia. Parin treenikerran jälkeen ei huolestuneisuutta ponissa näitä tehtäviä teetättäessä enää havaittu, joten päätin siirtää treenit maneesista ulkokentälle.

Ulkokentällä jatkettiin samoilla tehtävillä, kuin maneesissakin, eli paljon erilaisia teitä, jotta poni oppisi kulkemaan ratsastajan haluamalla reitillä. Ulkokentällä sainkin ponin ensimmäistä kertaa huijattua laukkaamaan vain sillä, että jäntevöitin itseni hetkellisesti, nopeutin ravin tahtia hetkellisesti ja sain tätä kautta nostettua laukan "kuin itsestään" ja poni jatkoikin tosi iloisesti laukkaa nostosta ilman pukkeja tai happamuutta. Saatiin hienosti useamman kerran nostettua laukka molempiin suuntiin.  Tämän jälkeen sai siirtyä käyntiin ja hurjien taputteluiden saattelemana tulin alas selästä. Palkintona hienosta työstä sai kävellä loppukäynnit välittömästi ilman ratsastajan painoa. :)

Tämän jälkeen poni kehittyi seuraavan viikon aikana aivan silmissä - saatiin joka kerta laukat nostettua molempiin suuntiin myös maneesissa. Ensimmäisenä kertana maneesissa oli lievää happamuutta vasemman laukan nostossa havaittavissa, mutta sen jälkeen sekin katosi, kun sai vähän lisää itseluottamusta. Poni alkoi tosi kauniisti kantaa itseään jo ravissa sievässä peräänannossa ja opeteltiin myös vähän väistöjen alkeita. :) Tämän jälkeen poni saikin siirtyä jo tuntikäyttöön, missä on ollutkin jo monien pienten tuntiratsastajien lempi ratsu!

Tässä ajassa on tullut ratsastettua myös paljon Masia, Saaraa, uutta tulokasta Rymyä, Vappua ja Vinskiä.

Saaran kanssa treenailtiin myös :)

Rymy

Vinski-poika saapui kotiin 30.07.2015 kuukauden mittaiselta laidunlomaltaan, ja ollaan sen kanssa otettu alku rauhallisemmin, että saadaan taas jalat liikkeelle rasittamatta sitä kuitenkaan liikaa. :)
Nyt ollaan miltei kuukausi tehty sen kanssa töitä - Vinski on tosi hyvin palautunut lomaltaan takaisin työmoodiin. Energisyyttä ei puutu, mutta silti hyvällä moraalilla keskittyy työntekoon vaikka alkuun sitä ylimääräistä energiaa oli vaikka muille jakaa. :)
Vinskin kanssa ollaan nyt nostettu hieman taas vaikeusastetta, otettu treeniin mukaan vähän vastalaukan opettelua, (Vinskin mielestä vastalaukka on kummallista, kun mehän mennään ihan väärää laukkaa hänen mielestä =D) enemmän väistöjä ja alkeellisia avotaivutuksia ravissa ja laukka-käynti siirtymisiä.

Vinski nautti vielä viimeisistä hetkistään laitumella. :)

Takaosakäännöksiäkin aloitettiin harjoittelemaan alkeista hyvällä menestyksellä, ja nyt niissä on enää pientä hiomista. Vinskin kanssa tavoitteena olisi ensi vuonna kilpailla HeA-ratoja, joten sitä kohti mennään pikku hiljaa. Tämä tarkoittaa Vinskin kohdalla eniten sitä, että kasvatetaan kokoamisastetta ja voimaa laukkaan. Ravissa on jo hyvä kanto, mutta laukka on paikoitellen vielä voimatonta, mutta kehittyy sen saralla kyllä joka kerta. Annetaan hälle kuitenkin aikaa kehittyä ja kerätä voimaa rauhassa, aloitetaan kaikki uudet asiat opettelemalla ne niin, että se on hevoselle vielä suhteellisen helppoa ja mielekästä.

Vastalaukkaa ollaan nyt tehty ihan vain helpoimman kaavan mukaan, eli suoraa uraa ympäri kenttää, jotta heppakin tottuu ajatukseen, että tosiaan voidaan mennä sitä "väärääkin" laukkaa, heh. :) Vastalaukan opettelun helpottamiseksi, ollaan myös tehty paljon vastalaukan nostoja, jotta asia ei olisi hevoselle niin kummallinen, vaan sekä myötä-, että vastalaukan nostot olisivat arkipäivää. Tässä se suoriutuukin tosi hyvin, eikä vastalaukassakaan enää kaikki ole niin kummallista. Olen pariin otteeseen ottanutkin mukaan pienempiäkin käännöksiä vastalaukassa, jotka sujuvat nyt huomattavasti paremmin, kuin aikaisemmin. :)

Vinski 23.8.2015

04.08.2015 pääsin irtautumaan Rovaniemen arjesta, ja lähdin pienelle lomalle etelään. Kävin pitkästä aikaa yhden parhaimman ja pitkä-aikaisimman (tunnettu jo yli 10vuotta) ystäväni Miinan luona Saarijärvellä. 10 päivää meni hurjan nopeasti, mutta ehdittiin me paljon tehdäkin! Käytiin mm. issikkavaelluksella, sekä ratsastin kaksi tuttavani hevosta, paljon lenkkeilyä kolmen ihanan koiran kanssa, ajettiin Kouvolaan kahdeksi päiväksi, vietettiin toisen ihanan ystäväni syntymäpäiviä ja paljon muuta. Oli kyllä aivan ihana reissu! <3

13.08.2015 Ajelin autolla takaisin kotiin tänne pohjolaan. Ihanat säät etelästä seurasivat ilmeisesti mukana, koska täällä on ollut siitä asti aivan mielettömän ihanat ilmat! Joka päivä elohopea kiipeää +20 paremmalle puolelle, vaikka yöllä onkin ollut todella kylmää jo. Aamuisin kuuden maissa lämpötila hipoo ihan jo nollaa öisin. Hyrr!
Kolmen maissa päivällä olin siis kotona (kahden viikon sisään kilometrejä autossa kertyi n. 1800km), ja illalla kuuden pintaan kävin hakemassa meille uuden pienen perheenjäsenen, josta olin haaveillut jo niin pitkään!

Leevi sai uuden ystävän. 10 viikkoisen Nella-vauvan. :)

On niillä ihan kiitettävästi tuota koko eroa. :D Leevi 6v n. 10kg (ragdoll), Nella 10vkoa 300g(maatiaiskissa)

Nella tuli kotiin siis 13.08.2015. Se on syntynyt 8.-10.6.2015, eli tullessaan oli himpun verran vajaa 10 viikon ikäinen. Alkuun pelotti ihan kaikki niin, että takajalat aivan tärisivät ja yöllä itkettiin äidin perään. Seuraavana päivänä pentu oli jo huomattavasti rohkeampi. Nyt vajaa kahden viikon jälkeen ei pelkää enää mitään, joten uskalsin tänään käyttää sen ensimmäistä kertaa elämässään ulkona, Leevin seurana. :) Huikean rohkea pikku lapsi!

Nella on aivan ihana pentu. Todella rohkea, utelias, super seurallinen ja tosi kova nuolemaan. Paras paikka nukkua, on mun kaulan päällä pitkin pituuttaan retkottaen, tai olkapäällä. Aamukahvitkin saan juoda lapsen istuskellessa olkapäällä ja aamuisin herätessä on pesuaika, jolloin se tahtoisi nuolla mun kasvot kokonaan. Yleensä heräänkin siihen, kun se nuolee mun huulia tai poskea. :D Ihana!

Yksi parhaista nukkumapaikoista Nellan mielestä. :)

Ensimmäiset madotukset ovat takanapäin (Aika tiuhaan pennun saa madottaa näin alkuun.. kahden viikon päästä tehostemadotus jonka jälkeen kerran kuussa vielä kolmena kuukautena, sitten siirrytään puolen vuoden välein madotukseen) ja ulkoillaan tästä lähtien valjaissa päivittäin, kunnes se on tarpeeksi vanha kulkemaan omia polkujaan ulkona ilman valjaita. Tällä hetkellä on niin pieni ja touhukas, että varmasti hukkaisi itsensä ulos metsään tai pihallamme liikkuvat hiirihaukat ja muut isot linnut varmaan veisivät sen mennessään.. Mutta on se ihana!

Pieni tappajakisu. Leevin tuomat hiiret ja linnut pääsevät parempiin suihin, kun Herra Leevi pyydystää, muttei syö. :D

Ystävät kävelyllä. :)

Lotostakin sain pitkästä aikaa kuulumisia Saksasta!

Poika on hypännyt hyvin jo himpun vajaa 10 starttia 110cm-tasolla, sekä nuoren vuokraajansa kanssa eilen sijoittui kolmanneksi luokassa HeC.:)

Hieno poika Lotto!
Saksassa sivuohjien käyttö tietyissä luokissa on sallittua.

Toivottavasti jaksoitte lukea tämän sekavaakin sekavamman maraton-postauksen!
Nyt täytyykin ryhdistäytyä, ja postailla useammin, jottei näistä postauksista aina tulisi näin kauhean pitkiä. :)

18