24. elokuuta 2015

Long time no see

Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan vai mitä?
Suuret pahoittelut täydestä radiohiljaisuudesta. Lyhyeen aikaan on taas tapahtunut paljon asioita.

Joka vuotisen perinteen mukaan, käytiin kannustamassa myös Arctic Tourissa. :)
04.07.2015 Lähti Herkko uuteen kotiin. Ehdittiin tehdä reilut kaksi kuukautta tosi hyvin töitä ja tiedossahan se oli, että poni on myynnissä ja jossain vaiheessa lähtee uuteen kotiin. Paljon onnea ja menestystä Herkon uuteen kotiin! Herkko oli kyllä niin mielettömän symppis tapaus, että sitä tulee ikävä. :)

20.07.2015 Koitti syvän surun päivä. Rakas Masi laukkasi ikivihreille laitumille, vanhuuden vaivojen vuoksi. R.I.P Marquise, olet sydämissämme aina. <3

Viimeistä kertaa Masin selässä lähtöä edeltävänä päivänä. Käytiin ilman satulaa seuraamassa ratsastustuntia ja syömässä.
Hyvästi Masi. <3
Herkon tilalle saapui uusi poni, n. 135cm korkea Atte-ruuna. Aten kanssa tehtiin töitä parisen viikkoa. Aloitettiin sen kanssa aivan ruohonjuuri tasolta - sitä ei ilmeisesti ollut koulutettu perusavuille lainkaan. Poni ei oikein pysynyt millään reitillä, kiemurteli ja maneesissa yritti mennä jopa päin seiniä, ei ymmärtänyt juuri eteenpäinajavia apuja, eikä pidätteitäkään.
Ensimmäinen viikko vierähti vain tutustellessa toisiimme, opeteltiin löysällä ohjalla yksinkertaisia perusapuja. Laukkaa en saanut nostettua sen kanssa alkuun lainkaan. Ponilla oli ilmeisesti joitain huonoja kokemuksia laukan suhteen - se aloitti pukittelurallin heti, kun tunnisti seuraavan askellajin olevan laukka. Jatkoin tästä totuttamalla ponin monenlaisiin siirtymisiin ravin sisällä. Pelkästään se, että ratsastin ravia eteen, sai Aten tosi huolestuneeksi, joten tähän oli syytäkin totutella. Tein paljon ratsastuksia eteen ja takaisin, pieniä askelia ja isoja askelia. Parin treenikerran jälkeen ei huolestuneisuutta ponissa näitä tehtäviä teetättäessä enää havaittu, joten päätin siirtää treenit maneesista ulkokentälle.


Ulkokentällä jatkettiin samoilla tehtävillä, kuin maneesissakin, eli paljon erilaisia teitä, jotta poni oppisi kulkemaan ratsastajan haluamalla reitillä. Ulkokentällä sainkin ponin ensimmäistä kertaa huijattua laukkaamaan vain sillä, että jäntevöitin itseni hetkellisesti, nopeutin ravin tahtia hetkellisesti ja sain tätä kautta nostettua laukan "kuin itsestään" ja poni jatkoikin tosi iloisesti laukkaa nostosta ilman pukkeja tai happamuutta. Saatiin hienosti useamman kerran nostettua laukka molempiin suuntiin.  Tämän jälkeen sai siirtyä käyntiin ja hurjien taputteluiden saattelemana tulin alas selästä. Palkintona hienosta työstä sai kävellä loppukäynnit välittömästi ilman ratsastajan painoa. :)

Tämän jälkeen poni kehittyi seuraavan viikon aikana aivan silmissä - saatiin joka kerta laukat nostettua molempiin suuntiin myös maneesissa. Ensimmäisenä kertana maneesissa oli lievää happamuutta vasemman laukan nostossa havaittavissa, mutta sen jälkeen sekin katosi, kun sai vähän lisää itseluottamusta. Poni alkoi tosi kauniisti kantaa itseään jo ravissa sievässä peräänannossa ja opeteltiin myös vähän väistöjen alkeita. :) Tämän jälkeen poni saikin siirtyä jo tuntikäyttöön, missä on ollutkin jo monien pienten tuntiratsastajien lempi ratsu!


Tässä ajassa on tullut ratsastettua myös paljon Masia, Saaraa, uutta tulokasta Rymyä, Vappua ja Vinskiä.

Saaran kanssa treenailtiin myös :)
Rymy
Vinski-poika saapui kotiin 30.07.2015 kuukauden mittaiselta laidunlomaltaan, ja ollaan sen kanssa otettu alku rauhallisemmin, että saadaan taas jalat liikkeelle rasittamatta sitä kuitenkaan liikaa. :)
Nyt ollaan miltei kuukausi tehty sen kanssa töitä - Vinski on tosi hyvin palautunut lomaltaan takaisin työmoodiin. Energisyyttä ei puutu, mutta silti hyvällä moraalilla keskittyy työntekoon vaikka alkuun sitä ylimääräistä energiaa oli vaikka muille jakaa. :)
Vinskin kanssa ollaan nyt nostettu hieman taas vaikeusastetta, otettu treeniin mukaan vähän vastalaukan opettelua, (Vinskin mielestä vastalaukka on kummallista, kun mehän mennään ihan väärää laukkaa hänen mielestä =D) enemmän väistöjä ja alkeellisia avotaivutuksia ravissa ja laukka-käynti siirtymisiä.

Vinski nautti vielä viimeisistä hetkistään laitumella. :)
Takaosakäännöksiäkin aloitettiin harjoittelemaan alkeista hyvällä menestyksellä, ja nyt niissä on enää pientä hiomista. Vinskin kanssa tavoitteena olisi ensi vuonna kilpailla HeA-ratoja, joten sitä kohti mennään pikku hiljaa. Tämä tarkoittaa Vinskin kohdalla eniten sitä, että kasvatetaan kokoamisastetta ja voimaa laukkaan. Ravissa on jo hyvä kanto, mutta laukka on paikoitellen vielä voimatonta, mutta kehittyy sen saralla kyllä joka kerta. Annetaan hälle kuitenkin aikaa kehittyä ja kerätä voimaa rauhassa, aloitetaan kaikki uudet asiat opettelemalla ne niin, että se on hevoselle vielä suhteellisen helppoa ja mielekästä.

Vastalaukkaa ollaan nyt tehty ihan vain helpoimman kaavan mukaan, eli suoraa uraa ympäri kenttää, jotta heppakin tottuu ajatukseen, että tosiaan voidaan mennä sitä "väärääkin" laukkaa, heh. :) Vastalaukan opettelun helpottamiseksi, ollaan myös tehty paljon vastalaukan nostoja, jotta asia ei olisi hevoselle niin kummallinen, vaan sekä myötä-, että vastalaukan nostot olisivat arkipäivää. Tässä se suoriutuukin tosi hyvin, eikä vastalaukassakaan enää kaikki ole niin kummallista. Olen pariin otteeseen ottanutkin mukaan pienempiäkin käännöksiä vastalaukassa, jotka sujuvat nyt huomattavasti paremmin, kuin aikaisemmin. :)

Vinski 23.8.2015

04.08.2015 pääsin irtautumaan Rovaniemen arjesta, ja lähdin pienelle lomalle etelään. Kävin pitkästä aikaa yhden parhaimman ja pitkä-aikaisimman (tunnettu jo yli 10vuotta) ystäväni Miinan luona Saarijärvellä. 10 päivää meni hurjan nopeasti, mutta ehdittiin me paljon tehdäkin! Käytiin mm. issikkavaelluksella, sekä ratsastin kaksi tuttavani hevosta, paljon lenkkeilyä kolmen ihanan koiran kanssa, ajettiin Kouvolaan kahdeksi päiväksi, vietettiin toisen ihanan ystäväni syntymäpäiviä ja paljon muuta. Oli kyllä aivan ihana reissu! <3

13.08.2015 Ajelin autolla takaisin kotiin tänne pohjolaan. Ihanat säät etelästä seurasivat ilmeisesti mukana, koska täällä on ollut siitä asti aivan mielettömän ihanat ilmat! Joka päivä elohopea kiipeää +20 paremmalle puolelle, vaikka yöllä onkin ollut todella kylmää jo. Aamuisin kuuden maissa lämpötila hipoo ihan jo nollaa öisin. Hyrr!
Kolmen maissa päivällä olin siis kotona (kahden viikon sisään kilometrejä autossa kertyi n. 1800km), ja illalla kuuden pintaan kävin hakemassa meille uuden pienen perheenjäsenen, josta olin haaveillut jo niin pitkään!

Leevi sai uuden ystävän. 10 viikkoisen Nella-vauvan. :)

On niillä ihan kiitettävästi tuota koko eroa. :D Leevi 6v n. 10kg (ragdoll), Nella 10vkoa 300g(maatiaiskissa)
Nella tuli kotiin siis 13.08.2015. Se on syntynyt 8.-10.6.2015, eli tullessaan oli himpun verran vajaa 10 viikon ikäinen. Alkuun pelotti ihan kaikki niin, että takajalat aivan tärisivät ja yöllä itkettiin äidin perään. Seuraavana päivänä pentu oli jo huomattavasti rohkeampi. Nyt vajaa kahden viikon jälkeen ei pelkää enää mitään, joten uskalsin tänään käyttää sen ensimmäistä kertaa elämässään ulkona, Leevin seurana. :) Huikean rohkea pikku lapsi!

Nella on aivan ihana pentu. Todella rohkea, utelias, super seurallinen ja tosi kova nuolemaan. Paras paikka nukkua, on mun kaulan päällä pitkin pituuttaan retkottaen, tai olkapäällä. Aamukahvitkin saan juoda lapsen istuskellessa olkapäällä ja aamuisin herätessä on pesuaika, jolloin se tahtoisi nuolla mun kasvot kokonaan. Yleensä heräänkin siihen, kun se nuolee mun huulia tai poskea. :D Ihana!

Yksi parhaista nukkumapaikoista Nellan mielestä. :)
Ensimmäiset madotukset ovat takanapäin (Aika tiuhaan pennun saa madottaa näin alkuun.. kahden viikon päästä tehostemadotus jonka jälkeen kerran kuussa vielä kolmena kuukautena, sitten siirrytään puolen vuoden välein madotukseen) ja ulkoillaan tästä lähtien valjaissa päivittäin, kunnes se on tarpeeksi vanha kulkemaan omia polkujaan ulkona ilman valjaita. Tällä hetkellä on niin pieni ja touhukas, että varmasti hukkaisi itsensä ulos metsään tai pihallamme liikkuvat hiirihaukat ja muut isot linnut varmaan veisivät sen mennessään.. Mutta on se ihana!

Pieni tappajakisu. Leevin tuomat hiiret ja linnut pääsevät parempiin suihin, kun Herra Leevi pyydystää, muttei syö. :D
Ystävät kävelyllä. :)
Lotostakin sain pitkästä aikaa kuulumisia Saksasta!
Poika on hypännyt hyvin jo himpun vajaa 10 starttia 110cm-tasolla, sekä nuoren vuokraajansa kanssa eilen sijoittui kolmanneksi luokassa HeC.:)

Hieno poika Lotto!
Saksassa sivuohjien käyttö tietyissä luokissa on sallittua.
Toivottavasti jaksoitte lukea tämän sekavaakin sekavamman maraton-postauksen!
Nyt täytyykin ryhdistäytyä, ja postailla useammin, jottei näistä postauksista aina tulisi näin kauhean pitkiä. :)

18 kommenttia:

  1. haha ihana kokoero leevillä ja pikkukatilla :D<3

    VastaaPoista
  2. Kiva postaus! Ihana kuulla taas Loton kuulumisia.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa pitkästä aikaa postausta! Toi Nella on niin ihana! Tosi kiva lukea kun noita kuvia tulee paljon ja hyviin kohtiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, joo Nella on kyllä ihan syötävän söpö. :3 Kiitos Maija!

      Poista
  4. Kiva lukea heppakuulumisia pitkästä aikaa? Minkälainen hevonen se uusi Rymy on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla. :) Rymy on tosi symppis suokki-ruuna. Tosi yksinkertainen ja super rauhallinen tyyppi. Ei mikään kovin osaava vielä, mutta erittäin kehityskelpoinen yksilö! :)

      Poista
  5. Onpa paljon ehtinyt tapahtua! Aivan ihana pikku kissimirri! Tuon ikäiset kissanpennut osaavat olla myös aikamoisia riiviöitä, muistuu aivan oman katin pentuajat mieleen. :) Ihana, kun on isompi kaverikin talossa. Mietin tuota ikää, kun kirjoitit, että pentu on alle 10 viikkoinen. En tiedä tiesitkö, että nykyään on suositus, ettei kissanpentuja luovutettaisi alle 12 viikon ikäisinä, koska kissa vaatii kehittymiseensä pidemmän ajan kuin vaikkapa koira, ja tarvitsee emoaan opettamaan kissojen kieltä ja sosiaalisuutta muiden pentujen kanssa. Hyvin sinun pentusi näyttää kyllä voivan ja sillähän on toinen kissa kaverina, ymmärrän myös että aikaiseen luovutukseen voi olla hyvät syyt. :)

    Herkkokin on näyttänyt saavan kodin yhden tytön ensimmäisenä omana ponina. :) Paljon onnea!

    Voi Masia. :( Masin omistaja on pitänyt siitä aina todella hyvää huolta, on saanut hevonen olla hyvissä käsissä viimeiseen asti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on kyllä ehtinyt tapahtua tosi paljon asioita taas lyhyen ajan sisään!
      Joo, itsekin olen lueskellut, että nykyään suositellaan tuota 12 viikon luovutusikää. Kuitenkin pennut luovutettiin mielellään etuajassa. Uskalsin sitten pennun ottaa alle luovutusiän, kun mulla on tuo toinen kissa, joka voi jatkaa siitä mihin emo jäi. :) Varmasti toisen kissan seura auttoi kotiutumisessa, kun niin rohkeasti uskaltaa jo nyt touhuta ja viihtyy välillä ihan itsekseenkin leikkien. :)

      Niin se Herkko näytti saavan, tosi ihanaa! :)
      Oikeassa olet, Masi sai ihanat viimeiset vuodet. Ei varmasti sen elämästä puuttunut mitään. Nyt se saa laukkailla ikivihreillä yhdessä kaikkien edesmenneiden rakkaiden kanssa, vailla huolta huomisesta. <3

      Poista
  6. Kiva kuulla kuulumisia! Ja jälleen kerran ihailen tuota sun taitoa ja asennetta kaikenlaisten hevosten kanssa :)

    VastaaPoista
  7. Ratsastatko ratsastuskoulun hevosilla palkkaa vastaan vai ihan ilmaiseksi? :) Kauhea uteliaisuus iski vaan, kun tallin nettisivuilla sinua ei mainita ollenkaan työntekijöissä. Teetkö siis vielä tallitöitä vai oletko töissä muualla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole enää täyspäiväisesti töissä tallilla, tuurailen kyllä ajoittain tallitöissä. :) Mun ääni ei oikein kestänyt ryhmätuntien pitoa montaa tuntia peräkkäin. :( Kaupanalalle palasin nyt siis takaisin. Kaupanalalla kuitenkin olen hyvin kouluttautunut ja on monen vuoden kokemus (myös esimiestehtävistä) joten silläkin saralla tienaan myös enemmän. :)

      Poista
    2. Ok. :) Minkälaisia lähitulevaisuuden suunnitelmia sinulla on ratsastuksen ja hevosten suhteen? Onko sinulla Loton entiset varusteet tallella uutta hevosta varten, vai myitkö satulat yms. Loton myydessäsi?

      Poista
    3. Tulevaisuudessa hankin sitten sen oman hevosen taas, kun vaan saan säästettyä tarpeeksi rahaa. On ollut niin paljon ylimääräisiä ja yllättäviä kuluja, että tällä hetkellä ei ole varaa hevosta ostaa.. Estesatulan myin pois, koulusatula, kaikki muut varusteet ja loimet on mulla itsellä vielä varastossa jemmassa. :) Koulusatulan toki pistän sitten vaihdossa jos se ei istu uudelle.

      Poista
  8. Tavallaanhan se on onni, että niitä yllättäviä kuluja (joita tietysti kaikille elämässä sattuu joskus tulemaan) tulee juuri silloin, kun ei ole omaa hevosta ja hevosen kuluja maksettavana. Näin positiivisesti ajateltuna. :) Laittele paljon kuvia tänne tuosta söpöstä pennusta, se on aivan valloittavan suloisen näköinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, oot kyllä oikeassa. Asioilla on aina kaksi puolta. :)
      Kiitos, joo se on kyllä aivan ihana pikku riiviö. :D Koitan saada lisää kuvia siitä, se on vaan välillä ihan pirun nopea. :D

      Poista

Kiitos lähettämästäsi kommentista.
Muistathan pitää kommentoinnin asiallisena! :)

Luetuimmat kirjoitukset