Humputtelua

Eilen siis mentiin Lorin kanssa ihan kevyesti ilman satulaa maneesissa. Lori oli ihan vetelä ja laiska. Ravailtiin ja laukattiin suoraa uraa tehden isoja pääty-ympyröitä. Pujoteltiin myös käynnissä, ravissa ja laukassa kartioita, tällä tavalla yritin vähän villitä Loria, mutta ei se nyt sit oikeen villiintynyt. Laiskimus!
En viitsinyt sit turhaa kiusata, ratsastin käynteineen ehkä yhteensä n. 25min. Tänään Lorilla olikin sit vp ja mulla tallivapaa päivä, koska Anne lupasi hoitaa Lorin.
Nyt on sit munkin talviloma lusittu ja huomenna taas työpöydän ääreen.

Ajattelin tänään aloittaa Elämäni hevoset postauksen teon. Saa nähdä ehdinkö saada sitä tälle päivälle valmiiksi.

2

Mörköjä päädyssä

Lori tuntui tänään heti alkuun jo jotenkin väsyneeltä ja ei keskittynyt ollenkaan. Pääty kiinnosti taas niin paljon, ettei voitu tehdä mitään ilman ,että Lori kyyläsi ja tuijotteli päätyä. Tuo iänikuinen pääty, vei kyllä Lorin keskittymisen tänään ihan täysin. 
Alkuun tehtiin pohkeenväistöjä, ei ne kyllä nyt luonnistuneet ollenkaan tänään. Yritin hetken niitä tehdä, mutta ei Lori ollut oikein mukana hommassa. Päätin sit luovuttaa ja tehdä jotain aivan muuta. Ravailtiin hetki ihan vaan tekemättä mitään.
Lori oli kyllä kiva ja reipas, mut aika poissaoleva. Laukassa tehtiin, tai ainaki yritettiin taas tehdä niitä laukanvaihtoja. Ei nekään onnistunu yhtään. Muutaman kerran saatiin vaihdettua laukka "puhtaasti" ison pukin kautta. Huoh.
Unohdettiin sitten kokonaan nää väistöt ja vaihdot ja tehtiinki sit vastalaukkaa. Mentiin loivaa kiemuraa ja kolmikaarista. Nämä sujui tosi kivasti ja reippaasti, vaikka heppa tuntukin olevan ihan unten mailla.
Suosiolla päästin sit Annen lopuksi tekeen loppuverkat Lorin selästä.
Lori liikkui Annen alla tosi kivasti ja rauhallisesti. Joskin näytti juurikin siltä, että heppa ei ole tässä maailmassa. Se yli-aktiivinen, koko ajan menossa oleva pieni heppanen oli kyllä jäänyt karsinaan ja maneesissa oli tänään joku vanha tuntipolle. Haha!
Uskonpa, että tuo päädyn jatkuva kyyläys ja poissaolevaisuus meinaa ihan vaan sitä, että nyt olis tauon paikka. Ajattelinkin huomenna ihan vaan "humputella" Lorin kanssa ilman satulaa ja ylihuomenna Lori saakin sitten levätä. Maanantainakin pidetään aika matalaa profiilia, jotta Lori jaksaa tiistain ja keskiviikon painaa täysillä Emilia Kaikkosen valmennuksessa. En malta odottaa!

Mulle tuli muuten tänään yksi "ärsyke" lisää. Eli siis Annen heppa Fiia, potkasi vahingossa mun kameralaukkua ja mun pettämättömällä tuurillani ihana kamerani meni rikki.. Ei se siis ihan säpäleinä ole, herjaa vain jotain virhettä laukaisijassa ja näytössä on sellainen sisäinen "vamma" joka sit esiintyy tällaisena hassuna viivana keskellä näyttöä... Ei se auta ,kuin maanantaina kiikuttaa kamera Giganttiin. Onneksi otin sen "pöljän pojan-vakuutuksen" silloin, kun ostin tän kameran. Eli vakuutus onneksi korvaa jos rungossa + objektiivissa on jotain vikaa.
Noniin. Tällaista tällä erää.. Toivottavasti huomenna olis sit taas parempi päivä..

Fiia ja Lori

Meidän ekat yhteiset kansalliset viime kesänä

0

Väistöjä ja vaihtoja

Olipa outoa mennä tallille tänään kahden maissa ja talli oli melkeimpä autio. Yleensä tähän aikaan talli on täynnä ihmisiä. Sain ratsastaa pitkästä aikaa täysin tyhjässä maneesissa ihan yksin, ihanaa!
Lori oli tänään oikein mainio, tosi energinen ja kevyt.
Ratsastin alkuun käynnissä pohkeenväistöjä ja sulkuja uraa pitkin. Lorilla oli aika paljon virtaa, joka ilmeni sitten päädyssä pelleilynä. Pari kertaa Lori näki mörköjä päädyssä, kääntyi takaosalla ympäri ja yritti karkuun. Hetken sit tapeltiin tästä asiasta ja sitten tämä mörkö taisi mennäkin jo piiloon. Ravissa otin heti hevosen ryhdikkääksi, en antanut mennä pitkällä ohjalla rennosti niinkuin yleensä. Lori oli vähän sen oloinen, että jos olisin päästänyt sen heti pitkäksi, en olisi saanut sitä lyhyeksi enää. Heti alkuraveista lähtien, Lori oli todella reipas,kevyt edestä ja pyrki itse eteen. Piti välillä jopa rauhoittaa tahtia, Lori olisi halunnut vain kauhoa menemään. Muutaman kierroksen verran ei tehty muutakuin isoja pääty-ympyröitä ja suoraa uraa. Ihan vaan verryttelyn kannalta. Sit aika nopeasti aloin tekemään pohkeenväistöä siksak- tyyliin. Ensimmäiset väistöt olivat vähän turhan kiireisiä, koska Lori meinasi vain juosta alta karkuun ja punki lapa edellä. Hetki meni, että sain hevosen rauhoittumaan ja keskittymään tehtävään. Hinkattiin näitä pohkeenväistöjä ehkä n. 20min ja tuotti todellakin tulosta. Lori teki tosi hyvin ja juurikin niin täsmällisesti, kuin itse halusin. Ennen oli ongelmana se, että hevonen taipui rungostaan liikaa ja meni aivan makkaraksi ja väistön lopussa "kaatui" ulkopohjetta vasten. Tänään sain kuitenkin hevosen kulkemaan hyvin suorana ja tasapainoisena. Vihdoinkin näinkin helppo asia, kuin pohkeenväistö, alkaa sujumaan! Miten se olikin ennen niin vaikeaa?
Heti, kun meni hyvin, vaihdoin askellajia. Laukassa tehtiin myös väistöjä ja heppa aivan villiintyi. Lori alkoi tässä villiintyneessä mielentilassa tarjoamaan väistöjen sijaan laukanvaihtoja. En rankaissut Loria näistä pyytämättömistä vaihdoista, koska juurihan niitä ollaan opettelemassa. Jos nyt olisin rankaissut siitä, että hevonen itse tarjoaa juuri oppimaansa asiaa, olisi se pilannut varmaan koko hyvän tuloksen mitä nyt ollaan saatu aikaan. Rauhassa vaan korjasin laukan takaisin ja jatkoin tehtävää.  Väistöjen jälkeen tehtiin sit niitä Lorin haluamia laukanvaihtoja. Aikaisemmin ollaan tehty vaihtoja vain lyhyillä lävistäjillä, tai volttikahdeksikoilla. Tällä kertaa ajattelin kokeilla, mitä Lori sanoisi jos vaihdettaisiinkin pitkillä lävistäjillä. Lori oli kyllä heti mukana hommassa, aivan innoissaan teki hienoja puhtaita laukanvaihtoja. Mentiin aika reipasta laukkaa, jotta hevosen on helpompi vaihtaa, kun saa vähän ilmaa alle. Hevonen alkoi mukavasti jo odottaa vaihtoja, kun ohjasin sitä lävistäjälle. Lori on siitä kiva, että vaikka tietääkin jo, että lävistäjällä tullaan vaihtamaan laukka, se ei silti vaihda ilman lupaa. Odottaa kiltisti vaikka maailman ääriin ja sit ku saa luvan, aivan sinkoaa innostuneena. Vasemmasta oikeaan laukka vaihtui puhtaasti ja helposti joka kerta, oikeasta vasempaan tuli ajoittain vielä ristilaukalle, mut raipalla kevyesti avustamalla saatiin myös takapää mukaan. Pari kertaa ei meinannut millään ristilaukka vaihtua, joten piti raipalla oikein naputtaa se pieni pukki sieltä esiin, jonka avulla Lori sai sitten vaihdettua myös takapään. Vaihtojen jälkeen Lori oli niin kivan oloinen, että päätin kokeilla, miten nyt se koottu laukka sujuisi. Ja sehän sujui hienosti! En vaatinut enempää, kuin pari ympyrää molempiin suuntiin. Kiitin hevosta vuolaasti ja annoin sit mennä reipasta loppuravia ihan pitkällä ohjalla eteen alas.
Tuntui kyllä loppuun niin hassulta tehtävän yhteydessä vaihtaa laukassa suunta ihan  laukanvaihdon kautta. Oon niin tottunut jo siihen, että vaihdettiin ennen aina ravin kautta, kun ei se osannut vaihtaa lennosta.
Loppuraveissakin Lori vielä vaan puksutti menemään, oli siinä vaan virtaa! Hieno heppa!
Nyt on kyllä mukavaa, kun pystyy ihan täysin siemauksin nauttimaan siitä, että hevosella on menohaluja. Ennen nämä menohalut kertoivat siitä, että kohta saattaa joutua maistamaan maneesin hiekkaa, kun ylimääräinen energia ilmeni aina vain pukitteluna ja kurittomuutena.
Ihmettelen kyllä suuresti, että mihin se pieni pukitteleva hevonen on kadonnut ja tilalle on tullut oikein hienosti käyttäytyvä herrasmies?

Hei hei Lori!

0

Väsyneet matkailijat

Otsikko kertoo hyvin tämän päivän olotilan. Huhhuh. Miten osaakin ihmistä väsyttää näin paljon.

Eilen päivällä siis lähdettiin viemään Cissy Ouluun klinikalle. Ennen sitä käytiin Lorin kanssa vapaapäivän kunniaksi juoksentelemassa n. 15min maneesissa. On se Lori kyllä hauska, kun se tekee kaikenmaailman temppuja. Heh! Ihan hauskaa juoksennella sen kanssa tuolla maneesissa, harmi vaan ,että itsellä loppuu kunto ennen hevosta. Mulla on pakko olla aina raippa varalta kädessä jos juoksen Lorin kanssa, koska ilman raippaa Lori saattaa herkkujen toivossa tulla vahingossa päälle.
Juoksentelun jälkeen käytiin kävellen vielä tallin maastoissa. Lori oli aivan onnessaan, koska ulkona oli +5 astetta ja sai olla ihan nakuna.

Minä pysyin sentään jotenkin tuossa lumen päällä :)

Klinikkareissussa kesti n. 10h. Aikataulumme venyi odotettua pidemmäksi, koska Cissy ei suostunut menemään vinkkaan. Lastattiin Cissyä päivän aikana yhteensä 3,5h. Kotona 1,5h ja klinikalla 2h. Huh! Onneksi loppujen lopuksi hevonen saatiin takaisin kyytiin ja saimme hyvät uutiset klinikalta. Pääsin viime yönä kotiin vasta kahdelta yöllä! Meinasi jo vähän väsyttää.


Tänään mentiin Lorin kanssa aika kevyesti tehden helppoja harjoituksia. mm. ylitaivutuksia, avoja, laukassa ympyrällä takaosaa sisään yms. Lori oli laiskahko, vähän hidas edestä ja pohkeesta. Alkuun piti vähän aikaa tapella, mut parani kuitenkin. Ei ollut mikään kouluvääntö fiilis kummallakaan, joten tehtiin päivästä vähän helpompi sillä, että vaihdettiin alaa. Mentiin ensin laukkapuomeja ja sen jälkeen hypättiin ihan helppoja juttuja. Lori piristyi huomattavasti, hyppäsi hyvin ja lopuksi oli tosi rento ja reipas.

2