Vinskin aluedebyytti

Nyt se on ohi, nimittäin Vinski-pojan debyytti aluekoulukilpailuissa!

Tänään pidettiin meidän tallillamme Rovaniemen seuran RoUrin järjestämät aluekoulukilpailut. Osallistuttiin Vinskin kanssa luokkaan 1. FEI helppo B Lasten esiohjelma A 2015. Tästä seuraavat luokat olisivat olleet HeA:ta vaikeammasta päästä, jotka olisivat sisältäneet Vinskille tässä vaiheessa vielä hieman hankalaa tekemistä mm. kolmikaaristen ratsastukset laukassa (yms. muita tiukempia vastalaukka-kaarteita) joten tämä Lasten esiohjelma A, oli oikein hyvä ratkaisu aluedebyytiksi. Se on kuitenkin Vinskille vielä suhteellisen helppo ohjelma - tässä vaiheessa ei haluta laittaa sitä liian vaikeiden tilanteiden eteen, varsinkaan kilpailutilanteessa.

Vinski starttasi ensimmäiseksi aamulla junnuratsastajansa Annin kanssa HeC-luokan, jonka jälkeen pääsi karsinaan hieman levähtämään ennen seuraavaa starttia.
Verrytellessäni omaa starttiani varten, oli kieltämättä aika altavastaajan olo siellä hienojen, isosti liikkuvien puoliveristen keskellä. :D Vinski oli verryttelyssä todella hyvä, ehkä hieman turhan rento jopa, joka ilmeni aavistuksen omaisena hitautena. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen hevosen ratsastettavuuteen, enkä nähnyt tarpeen verrytellä, kuin 15 minuuttia.
Kilpailut ratsastettiin maneesissa ikävän vesisateen vuoksi ja oman starttini tultua, muuttui hevonen täysin päinvastaiseksi. Vinski joutui jäämään suorituksen ajaksi tietysti yksin maneesiin (rata A, on juuri meidän maneesin kokoinen) ja sekös sai Vinskin aivan ihmetyksen partaalle, joka sai hevosesta räjähtävän atomipommin. :D Siinä mulla oli hetki aikaa etsiä uusia säätöjä odottaessani pillin vihellystä.

Alkuun oli vähän pinkeä heppa. :)

Vaikka radan alkuaikana hevonen oli ihmeissään ja räjähtävän oloinen, saatiin kuitenkin tehtyä rikkeetön, energinen ja siisti rata, jossa ajoittaiset innostuskohtaukset eivät näkyneet ulospäin. Pätkittäin mulla oli kyllä täysi työ saada Vinski keskittymään itse olennaiseen, mutta onneksi sain sen esitettyä niin, ettei se näkynyt katsojien tai tuomarien silmiin. :)
Vaikka Vinski olikin innoissaan ja menossa radalla, näytti se kuulemma tosi hyvältä, rennolta ja mukavan sujuvalta menolta. Vinski kuumetessaan ja innostuessaan on ollut nyt viime aikoina tosi mukava siitä, että se tietty pehmeys ja keveys säilyy silti, eli ratsastettavuus pysyy yllättävänkin hyvänä, vaikkei se aina olisikaan ihan täysin läsnä ja avuilla. :) Paljon on vaikutusta sillä, että on saatu rakennettua himppu lisää voimaa, ja näin ollen Vinskikin jaksaa kantaa itsensä jo paljon paremmin.

Energinen ja suhteellisen sujuva rata toikin meille oikein yllätysprosentit (itse tyhmänä koin olevani niin altavastaaja, ettei mitään odotuksia prosenteille ollut :-D) ja saatiin  kahdelta tuomarilta yhteisprosentit 65,385%. (Toinen tuomari antoi meille peräti 68,077%!! Toinen tuomari 62,692% josta pahoitteli radan jälkeen antaneen meille hieman turhan niukasti pisteitä, siksi yli 5% heitto tuomarien kesken) ja tällä tuloksella sijoituttiin luokassa toiseksi. :)

Tämä todisti kyllä sen, että kyllä sen suomenhevosenkin kanssa pärjää, kun vain tarpeeksi ahkerasti jaksaa tehdä töitä. Vinski on miltei joka saralla yllättänyt meidät kaikki, joten hämmästyttää ajatellakin, että reilu 4kk sitten Vinski oli vielä ihan perus lomaileva tuntipolle ja kehittyy nyt yksityishevosena ollessaan koko ajan hurjaa vauhtia. Vinski tuo luonteeltaan mulle aina mieleen edesmenneen ja niin rakkaan hevoseni Lorin, joka oli myös samanlainen villi-vitsinikkari pilke silmäkulmassa, kuitenkin ehdoton kaikki käy hevonen varustettuna suuren suurella työmoraalilla. Yritetään vaikkei osata, ja tehdään vaikka olisi hankalaa, toki ripauksella omanlaatuista huumoria. ;)

Alkaa tuo askel ja kannattelu muuttua vain positiiviseen suuntaan. :)

Ehkä sitä pikkuhiljaa saa alkaa jo uskomaan siihen omaan tekemiseen, ja ennenkaikkea tuohon hevoseen. Hienosti se paineli tänäänkin niiden isosti liikkuvien puoliveristen rinnalla sijoittuen toiseksi. Ei voi olla, kuin ylpeä tuosta mahtavasta suomenhevosesta. :)

Lopuksi vielä tuomareiden kommentit:
Tuomari C:
Kauniisti ravissa liikkuva hevonen, laukka hieman voimattomampi, saisi olla tarmokkaampi.
Tuomari M:
Tasainen suoritus, energinen hevonen. Hevonen vaatii voimaa takaosalle, jotta liikemekaniikka vielä paranisi.

Aivan totta joka sana. Voimaahan tässä tarvitaan lisää varsinkin laukkaan, kuten olen edellisissä treenipostauksissa maininnutkin. Kuitenkin hijaa hyvä tulee, ja meillä on onneksi pitkä treenitalvi tiedossa - on rutkasti aikaa jatkaa voimistelua kohti ensi kauden koitoksia. :)

11

Kisukuulumisia

Heippa taas!

Eilen sain kerrankin räpsittyä meidän uudesta pennusta Nellasta sekä Leevistä joitain kuvia. Ajattelin jakaa ne samalla tänne, kun osa teistä toivoikin pikku kisusta lisää kuvia. On tuo pentu niin nopea liikkeissään, ettei siitä tunnu saavan oikein kuviakaan, mutta nyt onnistuin siinäkin jokseenkin kohtalaisesti.. Kuvien laatu nyt ei päätä huimaa, mutta mitäs sen väliä. :)

Laukka on parantunut Vinskillä neljässä kuukaudessa kyllä hurjasti ja on oppinut vähän jo lyhentämään itseään siinä. Toki tarvitsee vielä rutkasti lisää kantovoimaa, mutta kehittyy sillä saralla jatkuvasti. :)

Hevosrintamalta sen verran, että nyt olen ratsastanut enemmän nuita suomenhevosia, eli Vappua ja Vinskiä. Molemmat suomenhevoset ovat olleet kyllä treeneissä nyt ilahduttavan hyviä, kevyitä, pehmeitä ja energisiä.
Vinskin kanssa olisi luvassa ahkeraa treenaamista tämä viikko, sunnuntaina se pääseekin debytoimaan aluetasolla ihan ensimmäistä kertaa mun kanssa, jännää. :)

Leevi 6v, tietää arvonsa. :)

Mitäs tykkäsitte kuvista? :)

7

Long time no see

Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan vai mitä?

Suuret pahoittelut täydestä radiohiljaisuudesta. Lyhyeen aikaan on taas tapahtunut paljon asioita.

Joka vuotisen perinteen mukaan, käytiin kannustamassa myös Arctic Tourissa. :)

04.07.2015 Lähti Herkko uuteen kotiin. Ehdittiin tehdä reilut kaksi kuukautta tosi hyvin töitä ja tiedossahan se oli, että poni on myynnissä ja jossain vaiheessa lähtee uuteen kotiin. Paljon onnea ja menestystä Herkon uuteen kotiin! Herkko oli kyllä niin mielettömän symppis tapaus, että sitä tulee ikävä. :)

20.07.2015 Koitti syvän surun päivä. Rakas Masi laukkasi ikivihreille laitumille, vanhuuden vaivojen vuoksi. R.I.P Marquise, olet sydämissämme aina. <3

Viimeistä kertaa Masin selässä lähtöä edeltävänä päivänä. Käytiin ilman satulaa seuraamassa ratsastustuntia ja syömässä.
Hyvästi Masi. <3

Herkon tilalle saapui uusi poni, n. 135cm korkea Atte-ruuna. Aten kanssa tehtiin töitä parisen viikkoa. Aloitettiin sen kanssa aivan ruohonjuuri tasolta - sitä ei ilmeisesti ollut koulutettu perusavuille lainkaan. Poni ei oikein pysynyt millään reitillä, kiemurteli ja maneesissa yritti mennä jopa päin seiniä, ei ymmärtänyt juuri eteenpäinajavia apuja, eikä pidätteitäkään.
Ensimmäinen viikko vierähti vain tutustellessa toisiimme, opeteltiin löysällä ohjalla yksinkertaisia perusapuja. Laukkaa en saanut nostettua sen kanssa alkuun lainkaan. Ponilla oli ilmeisesti joitain huonoja kokemuksia laukan suhteen - se aloitti pukittelurallin heti, kun tunnisti seuraavan askellajin olevan laukka. Jatkoin tästä totuttamalla ponin monenlaisiin siirtymisiin ravin sisällä. Pelkästään se, että ratsastin ravia eteen, sai Aten tosi huolestuneeksi, joten tähän oli syytäkin totutella. Tein paljon ratsastuksia eteen ja takaisin, pieniä askelia ja isoja askelia. Parin treenikerran jälkeen ei huolestuneisuutta ponissa näitä tehtäviä teetättäessä enää havaittu, joten päätin siirtää treenit maneesista ulkokentälle.

Ulkokentällä jatkettiin samoilla tehtävillä, kuin maneesissakin, eli paljon erilaisia teitä, jotta poni oppisi kulkemaan ratsastajan haluamalla reitillä. Ulkokentällä sainkin ponin ensimmäistä kertaa huijattua laukkaamaan vain sillä, että jäntevöitin itseni hetkellisesti, nopeutin ravin tahtia hetkellisesti ja sain tätä kautta nostettua laukan "kuin itsestään" ja poni jatkoikin tosi iloisesti laukkaa nostosta ilman pukkeja tai happamuutta. Saatiin hienosti useamman kerran nostettua laukka molempiin suuntiin.  Tämän jälkeen sai siirtyä käyntiin ja hurjien taputteluiden saattelemana tulin alas selästä. Palkintona hienosta työstä sai kävellä loppukäynnit välittömästi ilman ratsastajan painoa. :)

Tämän jälkeen poni kehittyi seuraavan viikon aikana aivan silmissä - saatiin joka kerta laukat nostettua molempiin suuntiin myös maneesissa. Ensimmäisenä kertana maneesissa oli lievää happamuutta vasemman laukan nostossa havaittavissa, mutta sen jälkeen sekin katosi, kun sai vähän lisää itseluottamusta. Poni alkoi tosi kauniisti kantaa itseään jo ravissa sievässä peräänannossa ja opeteltiin myös vähän väistöjen alkeita. :) Tämän jälkeen poni saikin siirtyä jo tuntikäyttöön, missä on ollutkin jo monien pienten tuntiratsastajien lempi ratsu!

Tässä ajassa on tullut ratsastettua myös paljon Masia, Saaraa, uutta tulokasta Rymyä, Vappua ja Vinskiä.

Saaran kanssa treenailtiin myös :)

Rymy

Vinski-poika saapui kotiin 30.07.2015 kuukauden mittaiselta laidunlomaltaan, ja ollaan sen kanssa otettu alku rauhallisemmin, että saadaan taas jalat liikkeelle rasittamatta sitä kuitenkaan liikaa. :)
Nyt ollaan miltei kuukausi tehty sen kanssa töitä - Vinski on tosi hyvin palautunut lomaltaan takaisin työmoodiin. Energisyyttä ei puutu, mutta silti hyvällä moraalilla keskittyy työntekoon vaikka alkuun sitä ylimääräistä energiaa oli vaikka muille jakaa. :)
Vinskin kanssa ollaan nyt nostettu hieman taas vaikeusastetta, otettu treeniin mukaan vähän vastalaukan opettelua, (Vinskin mielestä vastalaukka on kummallista, kun mehän mennään ihan väärää laukkaa hänen mielestä =D) enemmän väistöjä ja alkeellisia avotaivutuksia ravissa ja laukka-käynti siirtymisiä.

Vinski nautti vielä viimeisistä hetkistään laitumella. :)

Takaosakäännöksiäkin aloitettiin harjoittelemaan alkeista hyvällä menestyksellä, ja nyt niissä on enää pientä hiomista. Vinskin kanssa tavoitteena olisi ensi vuonna kilpailla HeA-ratoja, joten sitä kohti mennään pikku hiljaa. Tämä tarkoittaa Vinskin kohdalla eniten sitä, että kasvatetaan kokoamisastetta ja voimaa laukkaan. Ravissa on jo hyvä kanto, mutta laukka on paikoitellen vielä voimatonta, mutta kehittyy sen saralla kyllä joka kerta. Annetaan hälle kuitenkin aikaa kehittyä ja kerätä voimaa rauhassa, aloitetaan kaikki uudet asiat opettelemalla ne niin, että se on hevoselle vielä suhteellisen helppoa ja mielekästä.

Vastalaukkaa ollaan nyt tehty ihan vain helpoimman kaavan mukaan, eli suoraa uraa ympäri kenttää, jotta heppakin tottuu ajatukseen, että tosiaan voidaan mennä sitä "väärääkin" laukkaa, heh. :) Vastalaukan opettelun helpottamiseksi, ollaan myös tehty paljon vastalaukan nostoja, jotta asia ei olisi hevoselle niin kummallinen, vaan sekä myötä-, että vastalaukan nostot olisivat arkipäivää. Tässä se suoriutuukin tosi hyvin, eikä vastalaukassakaan enää kaikki ole niin kummallista. Olen pariin otteeseen ottanutkin mukaan pienempiäkin käännöksiä vastalaukassa, jotka sujuvat nyt huomattavasti paremmin, kuin aikaisemmin. :)

Vinski 23.8.2015

04.08.2015 pääsin irtautumaan Rovaniemen arjesta, ja lähdin pienelle lomalle etelään. Kävin pitkästä aikaa yhden parhaimman ja pitkä-aikaisimman (tunnettu jo yli 10vuotta) ystäväni Miinan luona Saarijärvellä. 10 päivää meni hurjan nopeasti, mutta ehdittiin me paljon tehdäkin! Käytiin mm. issikkavaelluksella, sekä ratsastin kaksi tuttavani hevosta, paljon lenkkeilyä kolmen ihanan koiran kanssa, ajettiin Kouvolaan kahdeksi päiväksi, vietettiin toisen ihanan ystäväni syntymäpäiviä ja paljon muuta. Oli kyllä aivan ihana reissu! <3

13.08.2015 Ajelin autolla takaisin kotiin tänne pohjolaan. Ihanat säät etelästä seurasivat ilmeisesti mukana, koska täällä on ollut siitä asti aivan mielettömän ihanat ilmat! Joka päivä elohopea kiipeää +20 paremmalle puolelle, vaikka yöllä onkin ollut todella kylmää jo. Aamuisin kuuden maissa lämpötila hipoo ihan jo nollaa öisin. Hyrr!
Kolmen maissa päivällä olin siis kotona (kahden viikon sisään kilometrejä autossa kertyi n. 1800km), ja illalla kuuden pintaan kävin hakemassa meille uuden pienen perheenjäsenen, josta olin haaveillut jo niin pitkään!

Leevi sai uuden ystävän. 10 viikkoisen Nella-vauvan. :)

On niillä ihan kiitettävästi tuota koko eroa. :D Leevi 6v n. 10kg (ragdoll), Nella 10vkoa 300g(maatiaiskissa)

Nella tuli kotiin siis 13.08.2015. Se on syntynyt 8.-10.6.2015, eli tullessaan oli himpun verran vajaa 10 viikon ikäinen. Alkuun pelotti ihan kaikki niin, että takajalat aivan tärisivät ja yöllä itkettiin äidin perään. Seuraavana päivänä pentu oli jo huomattavasti rohkeampi. Nyt vajaa kahden viikon jälkeen ei pelkää enää mitään, joten uskalsin tänään käyttää sen ensimmäistä kertaa elämässään ulkona, Leevin seurana. :) Huikean rohkea pikku lapsi!

Nella on aivan ihana pentu. Todella rohkea, utelias, super seurallinen ja tosi kova nuolemaan. Paras paikka nukkua, on mun kaulan päällä pitkin pituuttaan retkottaen, tai olkapäällä. Aamukahvitkin saan juoda lapsen istuskellessa olkapäällä ja aamuisin herätessä on pesuaika, jolloin se tahtoisi nuolla mun kasvot kokonaan. Yleensä heräänkin siihen, kun se nuolee mun huulia tai poskea. :D Ihana!

Yksi parhaista nukkumapaikoista Nellan mielestä. :)

Ensimmäiset madotukset ovat takanapäin (Aika tiuhaan pennun saa madottaa näin alkuun.. kahden viikon päästä tehostemadotus jonka jälkeen kerran kuussa vielä kolmena kuukautena, sitten siirrytään puolen vuoden välein madotukseen) ja ulkoillaan tästä lähtien valjaissa päivittäin, kunnes se on tarpeeksi vanha kulkemaan omia polkujaan ulkona ilman valjaita. Tällä hetkellä on niin pieni ja touhukas, että varmasti hukkaisi itsensä ulos metsään tai pihallamme liikkuvat hiirihaukat ja muut isot linnut varmaan veisivät sen mennessään.. Mutta on se ihana!

Pieni tappajakisu. Leevin tuomat hiiret ja linnut pääsevät parempiin suihin, kun Herra Leevi pyydystää, muttei syö. :D

Ystävät kävelyllä. :)

Lotostakin sain pitkästä aikaa kuulumisia Saksasta!

Poika on hypännyt hyvin jo himpun vajaa 10 starttia 110cm-tasolla, sekä nuoren vuokraajansa kanssa eilen sijoittui kolmanneksi luokassa HeC.:)

Hieno poika Lotto!
Saksassa sivuohjien käyttö tietyissä luokissa on sallittua.

Toivottavasti jaksoitte lukea tämän sekavaakin sekavamman maraton-postauksen!
Nyt täytyykin ryhdistäytyä, ja postailla useammin, jottei näistä postauksista aina tulisi näin kauhean pitkiä. :)

18

Uusi yhteistyö!

Minulla on ilo esitellä teille uusi yhteistyökumppani, Kynsistudio Tuike! 

Mulla on itselläni aikaisemminkin kokemusta ripsipidennyksistä (niin hyviä, kuin huonojakin!) mutten koskaan ole vielä kokeillut volyymiripsiä. Nyt mulla tuli mahdollisuus ne ottaa, ja olen kyllä super tyytyväinen! 

Ensimmäistä kertaa mulla on nyt todellisen ammattilaisen tekemät ripset, ja eron ns. harrastelijaan tai lyhyimmän ripsikoulutuksen käyneeseen todella huomaa. Pari vuotta takaperin mulla oli puolisen vuotta putkeen perinteiset klassiset ripsipidennykset tuttavan tekemänä, ja niissä toisinaan häiritsi roskan tunne silmässä, pistely ja kiristely joten otin ne sitten lopulta pois. Muuten olivat kyllä kauniit ja hyvin tehdyt, mutta ilmeisesti liima oli sen verran ärtsyä, että esim. suihkusta tullessa silmät saattoivat punoittaa ja pidemmällä huoltovälillä ripset saattoivat takertua hieman toisiinsa kiinni. Yksi todella huono kokemus mulla myös on vuosi takaperin - laitoin ns. amatöörin tekemät pidennykset, jotka kahdessa viikossa tuhosivat omat ripset totaalisesti liimautumalla yhteen ja repimällä puolet omistakin ripsistä kerralla irti... Kannattaa siis olla todella tarkkana, tulos voi olla huonolla tuurilla jopa katastrofaalinen!

Väärin tehdyt ripsipidennykset voivat tehdä pahaa jälkeä ja aiheuttaa pahojakin tulehduksia!
(Kuva lainattu täältä)

Huonosta kokemuksestani viisastuneena, olen miettinyt ja harkinnut tarkkaa räpsyjen hankkimista. Hirmuisen skeptinen musta kyllä tulikin nuiden ripsipidennysten suhteen. Päätin, että enää koskaan en laita ripsipidennyksiä muulla, kuin taitavalla, hyvin koulutetulla ammattilaisella.

Kynsistudio Tuike on Rovaniemeläinen nuoren yrittäjän yritys, joka on perustettu vuonna 2011. Ollaan Annan kanssa tunnettu jo entuudestaan, joten olen seurannut hänen kättenjälkiään jo pidemmän aikaa. Viime maanantaina (20.7) varattiin mulle sitten aika ripsien laittoon, ja sainkin toivoa, mitä haluaisin. Olen kuullut kehuttavan volyymiripsiä ja niistä pitkään haaveilleena sellaiset sitten laitettiin. :)

Ripsien laittoon meni aikaa 2 tuntia. Aika meni, kuin siivillä tunnelmallisessa hoitolassa ja Annan pirteässä seurassa rupatellessa. Lopputulos oli yhtä ihana, kuin osasin odottaakin! 

Aivan ihanaa, kun ei tarvitse käyttää enää ripsiväriä! Ylipäätään ripsien laiton jälkeen ei ole tullut juurikaan meikattua näin kesällä. :)

Nyt mulla on ollut ripset viikon verran, ja tästä kokemuksesta voin sen verran sanoa, että tykkään näistä aivan valtavasti! Olin tosi epäilevä alussa, mutta nämä ripset on aivan ylittäneet mun odotukset. Ei kutia, ei pistele, ei kirvele, ei sojota. Ei mitään roskan tunnetta silmässä - nämä volyymiripset ovat niin kevyet ja tuuheat verrattavissa klassisiin ripsipidennyksiin, etten edes noteeraa ripsiä arkipäiväisessä elämässä. Eivät häiritse siis millään lailla, eivätkä sumppuunnu. Niin tarkkaan ja ammattitaidolla tehdyt, etteivät varmasti ole yksikään toisissaan kiinni. Näiden kanssa pystyy jopa nukkumaan vahingossa kasvot tyynyssä, ilman että alkaa pistely. ;)

Täältä löytyy myös todella hyvin kattavaa tietoa yleensäkin ripsipidennyksistä ja siitä, mistä tunnistaa huolellisesti ammattitaidolla tehdyt ripset. :)

Kiitos tuhannesti Annalle ihanista ripsistä ja alkaneesta yhteistyöstä! <3
Lisää upeita kuvia Annan työstä pääsette katsomaan Kynsistudio Tuikkeen nettisivuilta tästä, sekä yrityksen facebook sivuilta tästä! 

HOX! Varataksesi aikaa, huomasithan, että Kynsistudio Tuikkeella on erittäin helppo ja kätevä nettiajanvaraus käytössä! :)

Hyvästi mascara! :)
(Löydätte minut myös instagramista -> snuq)

Ihanan viihtyisä hoitola!

Tässä vielä teitä lukijoita varten kirjoitettu tietopläjäys Annalta. :)

"Nimeni on Anna ja olen tehnyt ripsipidennyksiä vuodesta 2011 alkaen, aluksi päivätyön lisänä ja vuodesta 2013 alkaen kokopäiväisenä työnäni ja elantonani. Olen käynyt sekä klassisen tekniikan että volyymiripsitekniikan koulutukset ja aloitan syksyllä myös kosmetologiopinnot Lapin Ammattiopistossa. Työskentelen taloni yhteyteen remontoidussa hoitolassani Ounasrinteellä.

Muita palvelujani ovat sokerointi, kynsipalvelut sekä erilaiset hemmottelevat hieronnat. Ripsiä teen kuitenkin ylivoimaisesti eniten ja väitän niistä jotakin myös tietäväni, joten haluaisin jakaa muutaman sanan myös teidän kanssanne.
Ripsipidennykset ovat oikein asennettuina turvalliset ja käyttäjälleen huomaamattomat. Niiden ei kuulu kirvellä, pistellä tai painaa silmissä. Ripsitarvikkeita voi periaatteessa tilata kuka tahansa ja koulutuksiakin on tarjolla monenlaisia, sillä alaa ei valvota mitenkään. Ripsien teko on kuitenkin äärimmäisen tarkkaa ja hermoja vaativaa puuhaa, joka ei kaikilta vain suju koulutuksistakin huolimatta. Kannattaa myös varmistaa, että ripsitekijältä löytyy vastuuvakuutus mahdollisten vahinkojen varalle ja että saat kuitin työstä. Näin suojaat sekä oman oikeusturvasi kuluttajana että tuet laillista suomalaista pienyrittäjyyttä. :) Korjaan väärin asennettuja ripsiä lähes viikoittain. Joissakin tapauksissa kyse on puutteellisesta koulutuksesta, joissain kiireestä ja jotkut eivät vain välitä työnjäljestään tarpeeksi. Silmät eivät ole ehkä se paras paikka säästää, jos hinnat mietityttävät.
Pelottelusta huolimatta hyviä tekijöitä on paljon ja heidän asiakaskunnassaan allergiatapaukset ja reklamaatiot ovat harvinaisia. Itse muistan vuosien varrelta yhden käden sormien verran asiakkaita, joille ripset eivät ole herkkyyden vuoksi sopineet. Itselläni on ollut pidennykset viisi vuotta lähes putkeen. Kun kuidut on valittu sopiviksi omille ripsille ja asennettu oikein, "taukoja" ei tarvita.
Klassiset ja volyymit eroavat toisistaan siten, että klassiseen pidennykseen käytetään paksumpia kuituja joita asennetaan aina yksi per luonnonripsi. Volyymiripsissä kuidut ovat moninkertaisesti ohuempia ja kevyempiä, jolloin niitä voidaan pituudesta riippuen asentaa turvallisesti 2-8 kpl yhtä luonnonripseä kohden. Lopputulos on tuuhea mutta pehmeä. Volyymit ovat valloittaneet naiset; klassisia ripsiä en tee enää lainkaan. Koska viuhkat tehdään käsityönä, voidaan volyymitkin tehdä juuri niin huomaamattomiksi kuin asiakas haluaa. Volyymiripsiin on oma erillinen koulutuksensa.
Rovaniemi on onnekas ripsipaikkakunta, sillä tarkkoja tekijöitä löytyy paljon. Listaan tähän loppuun vielä muutaman hyväksi tietämäni tekijän sekä omat yhteystietoni, mikäli jollakin heräsi lisäkysymyksiä tai jopa into laitattaa itselleen ripset.

Räpsyvää loppukesää kaikille Sannan blogin lukijoille!

Anna Vahtera
Kynsistudio Tuike
P. 0442726653
Www.kynsistudiotuike.com
anna@kynsistudiotuike.com

Seuraavat kollegani löytyvät Facebookista: 

Tmi Ronja Allen
Tmi Saara Rantatalo (nyk. Eira)
Kosmetologi-Ripsimuotoilija Ella Savolainen

Sekä Rovakadun Tuccabajasta löytyy Suvi Uutela jolle voi varata aikoja suoraan Tuccabajan kautta. :)"

12