3. kesäkuuta 2013

Ukkosta ja löpinää

Oli kyllä tänään aika tapahtumarikas päivä töissä.
Ukkonen jylläsi työpaikkani lähellä ja yhtäkkiä kuului aivan kauhea jysäys ja sen jälkeen puolet kaupasta pimeänä, kaikki kylmälaitteet lakkasi toimimasta, isot pakastealtaat mukaanlukien. Kaupasta katkesi sähköt kokonaan, kassat ja ne valot jotka jäivät onnekkaina päälle, alkoivat toimimaan varasähköllä. Meidän kaupalla varasähkö kestää ehkä sen 15min, joten piti äkkiä lyödä kauppa kiinni, koska jokatapauksessa kassat olisivat lakanneet toimimasta.
Ei siinä, soiteltiin esimiestä kaupalle ja ISS-korjaajia.
Korjaajia odotellessa laitettiin pakastealtaiden päälle tosi paljon pahvia, että saatiin kylmyys säilymään mahdollisimman pitkään altaissa ja siivottiin vettä kaupan lattialta. Kaiken pahan lisäksi iso lihatiski oli päättänyt valuttaa kaiken koneistossa pyörivän vesi-sisältönsä suoraa lattialle niin, että lattiat lainehtivat. Onneksi kaupalta löytyi vesi-imuri, sillä oli helppo siivota.
Korjaajia tulikin sit kolmin kappalein ja kauppa oli kiinni n.1,5h kunnes kaikki saatiin taas pelaamaan
 ja aukaistua kauppa. Jokin jättisuuri pääsulake oli posahtanut ukkosen takia ja oli rikkoutuessaan rikkonut pienetkin sulakkeet mennessään. Olihan siinä taas sydämentykytystä kerrakseen.

Onneksi Loton kanssa meillä oli oikein ylirento päivä tänään. Se sentään vähän tasoitti tämänpäiväisiä mielialoja. :D

Ratsastin isolla estekentällä estesatulalla, alkuun reipasta rentoa ravia ympäri ämpäri kenttää. Lotto oli alusta asti aivan mahtava ratsastaa, tosi kevyt ja kulki todella pyöreänä ja rentona. Tehtiin muutamia pohkeenväistöjä molempiin suuntiin ja sit otin laukkaa, laukkasin ympyröitä ja voltteja molempiin suuntiin. Sen jälkeen fiilisteltiin lisättyä laukkaa pitkin ohjin, kevyessä istunnassa ympäri kenttää. Ihanaa!
Lopuksi käytiin ravailemassa ja laukkaamassa tallin maastoissa. Lotto oli aivan mahtava kyllä. Ei pelännyt mitään ja laukkasi innoissaan vain eteenpäin.
Loton selässä mulla on tosi rauhallinen ja varma olo. Se on niin järkevä ja fiksu, ei harrasta mitään pukitteluja tai muita paheita.  Ihanaa, kun voi taas pitkästä aikaa nauttia ihan siitä maastoilustakin, eikä tarvitse jännittää, että koska tää heittää mut selästä. :)
Ratsastin tänään ehkä juuri ja juuri 20min jos ei lasketa alku ja loppukävelyitä.

Kyllä huomasi tallissa, että Lotolla oli tosi kivaa. Niin pirteä ja iloinen se oli! Ihana touhukas lapsi!
Katsotaas mitä hauskaa keksimme huomenna. Vaihtoehtoina olisi juoksutus kevyesti ilman apuohjia, tai sitten samankaltainen päivä, kuin tänään vielä hieman lyhennettynä versiona. :) 

Mulla on aina se periaate, että jos hevonen on  alusta asti ihan tosi kiva, niin silloin voi vaikka alkuverryttelyn jälkeen jo lopettaa. Itse ainakin pyrin siihen, että hevonen pääsee mahdollisimman vähällä työllä silloin, kun se itse haluaa tehdä yhteistyötä ja ymmärtää heti mitä siltä haetaan. Tällä tavoin myös hevonen oppii, että jos teet hyvin, pääset nopeammin talliin.
Jos hevonen on 24/7 superhyvä koko ajan, niin tietysti silloin voi alkaa ratsastamaan ja treenaamaan vaikeitakin asioita, koska hevonenhan on aina hyvä. Mutta juurikin Loton kaltaisen nuoren tapauksen kanssa maltti on valttia. Jos hevonen on huono, sitä ratsastetaan, kunnes se on hyvä. Jos se on hyvä, se palkitaan ja päästetään kevyemmällä. Loppujen lopuksi tällä tekniikalla saadaan juurikin se hyvä hevonen joka päivälle. Ja juuri tähän melkeinpä kaikki ratsastajat pyrkivät, eli siihen, että hevonen olisi aina ratsastaessa hyvä ja täysin avuilla, ilman että sitä pitää joka toinen päivä läpiratsastaa. Pitää muistaa, että se "yhteys" ja hevosen hyvä työmotivaatio ei synny hetkessä, vaan pitkän ajan saatossa ja täytyy osata suunnitella ja miettiä treenejä tietysti myös tavoitteellisesti ja vaihtelevasti, mutta myös niin, että niitä pystyy soveltaa helposti ihan sen mukaan, mikä hevosen silloinen tarve tai kunto on työskentelyyn mm. tarvitseeko hevonen ylimääräisen vapaapäivän tai juoksutuksen tms. Tietysti hevosillakin on huonojakin päiviä, mutta niitä pitää vain ymmärtää ja sellaisen päivän osaa aika helposti erottaa, jos tuntee hevostaan yhtään paremmin. Ei ole mitään järkeä vääntää hampaat irvessä ja taistella hevosen kanssa, jolla ei kiinnosta piirun vertaa. Silloin paras hetki on lähteä rennolle maastolenkille. Siitä hyötyy niin hevonen, kuin ihminenkin.

Minä ainakin tykkään tehdä hevosen "huonoina" päivinä jotain molemmille mukavaa, mm. lähteä maastoon laukkaamaan tai sitten pitää ihan kävelypäivä ja pitää huonon päivän ns. aivojen lepuuttamis päivänä. Palkitsen myös rennolla ja molemmille mieleisellä päivällä hevosen, joka on alusta asti tosi kiva ja innolla tekemässä töitä, kuten tänään.
Hevosellakin täytyy jäädä hyvä mieli työnteosta. Ei se halua tehdä töitä, jos aina ja jokapäivä joutuu palaamaan ihan loppuun väsyneenä talliin. Kuka sellaista jaksaisi?
Tietysti hevoselle ja sen lihaksistolle tekee hyvää myös ne rankemmatkin päivät, mutta kohtuuden rajoissa kuitenkin. Vanhemmat hevoset, aktiivisesti kilpakäytössä ja kilpakunnossa olleet tietysti jaksavat mitä vain, mutta nuorten ja vielä kokemattomien hevosten kanssa asiat eivät ole ihan niin mustavalkoisia. Tottahan nuoret jaksavat puksuttaa nuorten energialla vaikka koko päivän näyttämättä väsymystään, mutta jokainen voi itse miettiä, mitä hyötyä siitä on oikeasti?

Tiedän, että on myös niitä ihmisiä, jotka saattavat ajatella periaatettani huuhaana, tai jotain muuta vastaavaa. Kaikilla on omat toimintatapansa, ja minä olen valinnut tämän mahdollisimman hevosystävällisen toimintatavan. Tietysti pidän hevosella kovan, mutta lempeän kurin ja vaadin siltä niitä vaikeitakin asioita, mutta jos hevonen ei ole avuilla tai halua tehdä yhteistyötä, on uuden tai vaikean asian treenaaminen silloin todella hankalaa ja turhauttavaa. Siksi pyrin siihen, että mitä tahansa teenkin, hevosella olisi hyvä olla ja se olisi täten vastaanottavaisella mielellä.
Onnellinen hevonen = onnellinen omistaja.
Kaikkihan eivät tietysti siihen pyri, mutta minä pyrin ainakin. Mikään ei voita sitä tunnetta, kuin tunnet hevosen allasi, joka OIKEASTI haluaa tehdä töitä mielellään.

Leevi nauttii ulkoilusta. (Kuva otettu pari vk sitten.)

Loton herkkuannos

2 kommenttia:

Kiitos lähettämästäsi kommentista.
Muistathan pitää kommentoinnin asiallisena! :)

Luetuimmat kirjoitukset