Lori oli alkuun tosi hidas pohkeelle ja ohjalle, puolipidätteet ei menneet yhtään läpi ja tuntui, kuin sen suu olisi tehty kumista. Muutenkin Lori tuntui ihan puupökkelöltä.
Ratsastin sit estevermeillä kouluvääntöä. Oli kyllä kieltämättä ihana istua estesatulassa taas.
Tehtiin sit melkeen koko aika pelkästään avoa. Hain Lorin niskaan joustoa ja liikkuvuutta avotaivutuksen avulla. Mentiin pitkät sivut ravissa ja laukassa avoa, pätkittäin suoristin ja käytin asetusta ulkona hetken verran. Ratsastin aika pitkällä ohjalla, silti niin, että Lori joutui itse kantamaan itsensä, eikä vain maannut käsieni varassa kuolaimen alla.
Alkuun piti vähän vääntää ja ratsastaa apinan raivolla eteenpäin, mutta n. 20min päästä se Lorin oma moottori vasta hörähti käyntiin. Sen jälkeen avot sujuivat tosi hyvin, Lori oli reipas, eteenpäinpyrkivä ja pystyin kokoamaan avotaivutuksen aikana laukkaa hillitysti.
Peilistä katsottuna laukka-avot näytti kyllä oikein mallikkailta ja sujuvilta, tuntuivat myös selkään tosi kivoilta.
Sit, kun Lori tuntui notkealta ja hyvältä, tehtiin laukassa molempiin suuntiin siirtymisiä askeleessa ja aavistuksen pientä kokoamisen tynkää pääty- ympyrällä. Vasempaan suuntaan Lori kokosi tosi kivasti, eikä liioitellut kokoamisia pomppimalla niinkuin yleensä, mutta oikeaan suuntaan Lori yritti välttää ulko-ohjan tuen ja pidätteet nostamalla päätä ja pomppimalla, samalla heittäen takaosan sisään. Rauhoitin tilanteen hetken laukkaamalla suoralla hevosella, molemmat pohkeet ja kädet rauhallisesti tasaisella tuntumalla. Sitten, kun Lori rauhoittui ja rentoutui, jatkoin tehtävää. Hetken päästä kokoamiset myös oikeaan suuntaan sujuivat jo ihan mallikelpoisesti. En koonnut laukkaa kovinkaan paljoa harjoituslaukasta hitaammaksi ihan vain sen vuoksi, että Lori säilyttäisi mielenkiinnon tehtävään. Lorilla on kuitenkin takana tältä viikolta jo pari rankkaa päivää. Kokoamisissa mulla ei haittaa yhtään, vaikka Lori nouseekin luotiviivan yläpuolelle, hyvä vain. Lorilla kun yleensä on tapana hakeutua mieluummin kuolaimen alle, niin on todellakin vain positiivista, että se nousee itse ylös. Lorille palkinnoksi mentiin vielä molempiin suuntiin pitkällä ohjalla, pyöreällä kaulalla eteen alas laukkaa, ympyrällä hain asetusta vielä aavistuksen sisään. Lori tuntui kyllä mahtavalta lopuksi, kun kulki kivasti tosi pyöreällä kaulalla ja selkä ylhäällä. Laukka oli pyörivää ja Lori pyrki itse eteen, istuin siellä sit iloisena kyydissä, pohkeet irti ja saatoinpa kerrankin jopa matkustaa onnellisesti. ;) Lori innostui tekemään omia spurttejakin. Taisi olla senkin mielestä mukavaa ja rentoa.
Loppuravit mentiin myös eteen alas. Oli kyllä hyvä fiilis, kun hyppäsin alas selästä. :)
Tänään Tiina ratsasti. Tiina teki paljon avoja, sulkuja, pohkeenväistöjä ja paljon siirtymisiä. Lori oli tosi kivan näköinen ja kulki reippaasti, tosin olisi saanut olla meidän molempien mielestä vähän aktiivisempi, mutta se ei nyt paljoa treenejä haitannut. Lorilla on takana jo kuusi täyttä työpäivää. Ehkä se on ihan sallittua, että ennen vapaapäivää saa vähän laiskotella. :)
Lopuksi Tiina hyppäsi Lorilla pientä rataa ja yksittäisenä pystyä ravista. Lori hyppäsi tosi hyvin ja mielellään. Hieno heppa!
Huomenna Lorilla onkin sitten vapaapäivä.
Tein kerrankin vähän erilaisen videon. Toivottavasti tykkäätte. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lähettämästäsi kommentista.
Muistathan pitää kommentoinnin asiallisena! :)