Niin kivat hevoset!

Huh, nyt on kirjaimellisesti taas ääni pellolla, kiitos kroonisen nielurisatulehduksen...

Vielä kuukausi pitäisi odottaa nielurisojen poistoa, niin pääsee tästäkin vaivasta..

Päivien piristys kesken tuntienpidon - Fannin ja Nooran tekemät ihanat kahvit kermavaahdolla ja suklaalla. ;)

Kahden päivän sisään olen ehtinyt aika kivasti pitää ratsastustunteja - 12h! Näin "vaivaisena" tuo tuntuu tosi paljolta. Silloin, kun mun kurkku ja ääni on parempi, niin ei tuo tuntimäärä ole juuri mitään..

Kuva viime sunnuntailta

Maanantaisen estetunnin jälkeen ratsastin Loton tiistaina sileällä läpi.
Alkuun tehtiin Loton kanssa mahdollisimman hitaasta ja pitkästä käynnistä pitkiä diagonaaleja väistöjä molempiin suuntiin, sen jälkeen jatkettiin ravissa. Heti alkuun noudatin viime Mintun valmennuksesta saatuja ohjeita,(taon ne niin syvälle kalloon, ettei ne enää koskaan unohdu!!) ja heppa oli alusta asti ihan maagisen hyvä!!
Hain ravissa jälleen sitä hidasta ja laajaa, passagemaista askellusta, jota Minttu käski mun tehdä paljon. Lotto kuunteli tosi hyvin, eikä tarvinut enää tehdä miljoonia pidätteitä, että edes se yksi menisi läpi, vaan hevonen vastasi jokaiseen pidätteeseen juuri oikein! Jotain ollaan opittu. ;)

Väistöjen jälkeen jatkoin taivuttelemalla ja jumppaamalla hyvin kaarevilla urilla, työstin oikein pitkään ja hartaasti tekemällä myös siirtymisiä askeleessa kootusta ravista kohti keskiravia, kuitenkin säilyttäen sen passagemaisuuden askeleessa. Koko ajan toitotin itselleni "esitä hevonen, hevosen rintakehä ylös, alakaula ei saa jännittyä" yms. Eli kuvittelin Mintun äänen koko ajan mun pään sisälle antamaan neuvoa, ja tää ihan oikeasti tepsi tosi hyvin! En hetkeksikään jäänyt matkustelemaan, vaan työskentelin hevosen kanssa todella keskittyneesti ja intensiivisesti - hevonen oli myös sen mukainen, eli koko ajan keskittynyt, todella rento ja teki mun kanssa töitä tosi hyvällä työmoraalilla! 
Pakko mainita niin yksinkertainen ja päivänselvä asia - kyllä se hevonen on niin selvästi ratsastajansa peili!

Kuva: Minna Patonen

Ravityöskentelyn jälkeen tehtiin käynnissä vielä muutamia väistöjä ja parit takarit, jotka sujuivat tosi sujuvasti. Käyntipaussin jälkeen jatkettiin vielä vähän töitä laukassa.
Laukassa hain samalla ajatuksella, (kuin Mintun valmennuksessakin) mahdollisimman pitkää askelviivettä laukassa. Toki alussa aloitin erittäin hienovaraisesti, ja pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Lopuksi mentiin niin vaivattomasti tooooosi hidasta piruettilaukkaa, että mun ei tarvinut tehdä juuri mitään - hevonen oli niin hyvin avuilla, rento ja nautti suunnattomasti! Ai että, miten ihana tunne pitkästä aikaa, kun kaikki pelaa hyvin yksiin - tätä olen niin kaivannut kaikkien niiden vaikeuksien jälkeen!!   
Kiitos vaan huippu gurulle, eli Mintulle tästäkin oivalluksesta!
Käytiin lopuksi Loton kanssa oikein pitkään kävelemässä loppukäynnit maastoissa.

(Mun isosisko Minna, oli tiistaina kuvaamassa meitä. Julkaisen tiistain kuvia sitten lisää, kun saan niitä)

Tänään pidettiin Loton kanssa oikein extrakevyt päivä, eli käytiin ihan vain ilman satulaa haahuilemassa ympäri peltoja ja metsiä. Lotto oli tosi energinen, vaikka sillä onkin takana hieman rankempiakin päiviä. Tää on aika positiivista, selvästi sen kestävyys ja palautumiskyky on koko ajan parempi ja parempi.

Loton onnen päivä - kevään enimmäinen annos vihreää!
(kesti muuten hyvä tovi, että sain kerättyä noinkin paljon, tuota vihreää kun ei täällä vielä kovinkaan ole.)

Tänään mulla loppui tunnin pidot klo 21:00, jonka jälkeen ratsastin vielä ennenkin blogissa esiintyneen niin ihanan, meidän tallin tuntiponi-Saaran. Saara on ollut hieman hankala tunneilla, joten teki ihan hyvää käydä sen selässä pitkästä aikaa kokeilemassa, että mistäs nyt kiikastaa.
Saara oli alusta asti ihanan kotoisan tuntoinen (aikaisemmin ratsastin Saaralla tosi paljon), etten voinut olla nauttimatta, vaikkei se ehkä ihan parhaimmillaan ollutkaan. Saaralla oli alkuun hieman ongelmia tulla rehellisesti tuntumalle ja luottaa käteen - oli jotenkin tosi sulkeutunut. Hetken päästä kuitenkin rentoutui ja sen jälkeen oli yhtä ihana ja sympaattinen ratsastettava, kuin aina ennenkin.
Tehtiin Saaran kanssa paljon väistöjä käynnissä ja ravissa, laukassa kaarevia uria ja taivutuksia + muutamat vaihdot. Kovin paljoa sitä ei tarvinut työstää, kun oli niin hyvin lopulta avuilla.

Tuo poni on tullut ajansaatossa jo niin rakkaaksi, että sen kanssa on ilo tehdä töitä myös silloin, kun se ei ole parhaimmillaan. Saara on tosi miellyttämisen haluinen, joten se tekee kaiken, mitä ikinä uskaltaakaan pyytää, vaikkei ihan kaikkeen pystyisikään. Silti se yrittää aina ihan täysillä - ehkä sen takia tykkäänkin niin paljon sillä ratsastaa. :)

Huomenna pidetään taas hauskaa - lähdetään, jälleen Oikaraiseen Tiinan estetunnille.
Sunnuntaina olisi sitten ohjelmassa seuraestekilpailut, jossa hypätään Loton kanssa.
Saapa nähdä mitä siitäkin tulee, kun kouluratsukko lähtee vähän ylittämään keppejä. ;) Ollaan me Loton kanssa toki käyty hyppäämässä estekisoissa jo aikaisemmin 0-tuloksella 80cm, mutta siitäkin on jo puolisen vuotta aikaa. :P