Tämänpäiväinen Lindan ratsastus vaihtuikin valmennukseen. Ratsastin siis itse Lotolla, ja Linda piti meille valmennuksen.
Valmennuksen päätteeksi Fanni otti meistä kuvia ulkona, mutta unohti kameraan väärät asetukset, jolloin kuvista tuli hmm.. lievästi sanottuna ylivalottuneita ja puhkipalaneita. Noh, ei se mitään, sain "pelastettua" muutaman kuvan ylimuokkaamalla niitä. Ei kuvista kyllä kauniita tullut, mutta onpahan vaihtelua, ja jotenkin omaan silmään nuo onkin ihan kivan näköisiä, vaikka ovatkin vähän hassuja.
Joudutte kuitenkin tällä erää tyytymään näihin kuviin, sorry. ;)
Hehheh.. Hyvin pelastettu! x) |
Valmennus meni osittain "plörinäksi", kun hevonen heittäytyi vastarinnalle, mutta kaikki huonot pätkät korvasivat ne oikeasti todella hyvät pätkät valmennuksessa.
Lotto on ollut nyt jonkin verran hankala joissain määrin, kun ollaan aika paljon muutettu sen kropan asentoa ja suurin osa asioista on sille vieraita ja uusia - se tahtoo vähän kapinoida vastaan, jolloin sen ratsastettavuus ajoittain hipoo silkkaa nollaa.
Mulle on myös ollut aika vaikeaa päästä ns. vanhoista huonoista tavoista eroon, ja pitää tosi paljon keskittyä nyt siihen, etten palaa siihen vanhaan tapaan, vaan pidän itseni uuden opettelun ohella rauhallisena, pitkäjänteisenä, ja tällä tavoin pystyn siirtämään positiivista energiaa myös hevoseen.
Tänään päästiin valmennuksessa jo tosi hyvin pureutumaan asioihin kiinni, hevonen toimi ajoittain ihan super mahtavasti. Työtä, työtä, työtä...sitä on vielä todella paljon etenkin mun istunnassa, mutta niin myös hevosessakin, jotta sille saadaan opetettua uusi tapa liikkua ja tehdä töitä. Kyllä tää tästä, pikkuhiljaa, pikkuhiljaa!
Tänään tehtiin siis paljon taivutteluja, vasta-asetuksia, käynnissä sulkua ympyrällä, ravissa avoja, diagonaalilla lisättyä ravia ymsyms. Todella paljon keskityttiin siis ihan perusratsastukseen.
Oli kyllä ihana huomata, että tuo mun peukalo on alkanut nyt paranemaan, eikä ole enää läheskään niin kipeä. Hyvin kivuttomasti pystyin treenaamaan valmennuksessa!
Huomenna heitetään taas aivoja narikkaan - painellaan Fannin+Lordin kanssa Pöyliövaaraan maastoilemaan ihan urakalla! GoPro lähtee messiin, eli huomisesta maastosta videota luvassa! :)
Ihania kuvia,ja ulkoasu blogissasi on upea!:)
VastaaPoistahttp://rakaspikkuriivio.blogspot.fi/
Kiitos paljon! :)
PoistaMitä tai miten olet korjannut istuntaasi? Mistä tämä "istunnan parantainen" johtuu? Blogisi on mielenkiintoinen ja mukavaa luettavaa, kiitos.
VastaaPoistaSiis mun istunnan parantaminen johtuu oikeastaa vaan siitä, että tällä hetkellä mun ja Loton yhteistyö ei ole sitä luokkaa, kuin toivoisin sen olevan. Lotto on tosi herkkä hermostumaan/jännittymään, ja siinä tilanteessa, kun hevonen menee hankalaksi - itse vähän jännityn samalla ja luonnollisesti istunta ja avut kovettuu hieman. Tässä samalla mulla on erittäin huono tapa lähteä nojaamaan alitajuisesti hieman eteenpäin, ja alan istua ns. "varovasti" siellä selässä.
PoistaOllaan siis korjattu tällä hetkellä aika paljon mun istuntaa sillä, että oikeasti keskityn siihen, että istun takajalkojen päällä, määrätietoisesti, pidän lavat alhaalla - näin saan itselleni paremman ryhdin. Ollaan tehty myös tosi paljon töitä myös sen kanssa, että pystyn pitämään itseni rentona koko ajan hevosen selässä, kovettamatta vahingossakaan jalkaa tai kättä/muuta kroppaa, mutta olemaan silti tietyllä tavalla "vahvana" istunnan kanssa, jotta voin luoda hevoselle tietyt raamit.
Vasen käsi on mun heikkous, se on paljon hitaampi, kuin oikea ja kun tarvii tehdä todella,todella nopeita pidätteitä vasemmasta, niin mun käsi ei vaan yksinkertaisesti liiku tarpeeksi nopeaa, mikä on siis tehnyt ongelmaksi sen, että kun helposti jään "kantamaan" vasemmalla ohjalla, niin Lotto on jäänyt sitten roikkumaan vasempaan ohjaan. Eli ollaan nyt kaiken muun ohella keskitytty enimmäkseen siihen, että pidän sen vasemman käden kevyenä, nopeana mutta silti pehmeänä, enkä vahingossakaan jää alitajuisesti vetämään siitä ohjasta. Tätä samaa ongelmaa ei ilmene siis oikeaan kierrokseen, ainoastaan vasempaan ja se ilmenee sillä, että Lotto ei mielellään taipuisi rehellisesti vasemmalle koko kropastaan,vaan jää helposti vanhasta tottumuksesta "jäkittämään" vastaan.
Mun itsetunto on myös tosi nollissa Loton kanssa, niin jokaisesta pienestä epäonnistumisesta lyön itselleni kauheat paineet onnistua, ja sitten se mun hermostuneisuus tarttuu hevoseen ja soppa on valmis, eli jatkuva loputon kierre.
Mun pitää nyt oppia olemaan psyykkisesti vahvempi, niin että pystyn olemaan tyynen rauhallinen tilanteessa, kuin tilanteessa (mun ongelma on siis se, että otan tosi raskaasti epäonnistumiset ja sitten yliyritän kun en halua epäonnistua. Eli jos asiat menee vaikeiksi, niin ns. jäädyn ja oon ihan hukassa, kun en usko itseeni vaikka näin ei saisi olla) ja hallitsen mun kropan ja istunnan myös silloin, kun hevonen on hankala.
Vielä tässä pisteessä ei olla, mutta jatkuvasti tässä kehitytään ja opitaan toisistamme enemmän. :)
Tuo itseluottamus kun saadaan takaisin kuntoon, ja pystyn uskomaan itseeni 100%sti, niin kaikki on paljon helpompaa. Mun ja Loton pitää vaan oppia luottamaan toisiimme enemmän, niin yhteistyökin lähtee pelaamaan halutulla tavalla.
Tuli kyllä ihan kauhean pitkä vastaus, mutta kysy ihmeessä lisää jos jokin jäi epäselväksi! :)
Pakko sanoa kyllä, että sulla on ihan mahtava blogi!! Et anna sellasta kuvaa et kaikki menis aina täydellisesti, mutta et myöskään jää valittamaan liikaa mistään ongelmasta. Tää onkin ainoo heppablogi jota oon jaksanut seurata! Sulla on mun mielestä kiva kirjoitustyyli ja kuviakin sopivasti. Sun postaukset lukeekin aina innolla :-) Toivon sulle ja Lotolle ihan kaikkea hyvää!
VastaaPoistaps. anteeksi ehkä hieman ylifanaattinen kommentti :-D Oli vaan pakko kertoa!
Aivan ihanasti sanottu, kiitos ihan mielettömästi!
PoistaSait mut hymyilemään, tällaisia kommentteja on aina ihana saada! :)