Maailman paras joululahja!!

... nimittäin se, että Lotto todettiin täysin terveeksi!!

Nyt ollaan palattu takaisin kotiin Oulun klinikkareissulta. Lähdettiin aamulla ajamaan tallille puoli viiden maissa, ja oltiin viiden maissa tallilla.
Lotto oli vähän ihmeissään, kun ei ollut saanut iltaruokia, ja aamulla piti heti lähteä tyhjällä mahalla vielä reissuunkin. Kiltisti se käveli kuitenkin heti kyytiin, niinkuin aina.

Tallin pihassa aamulla kello näytti tältä. *haukotus!*

Klinikalla Lotto meni heti verikokeisiin, sen jälkeen se rauhoitettiin ja vatsan tähystys.

Vatsan tähystyksessä kaikki normaalia, vatsalaukku kuin oppikirjasta eli erinomainen, ei mitään poikkeavaa.

Vatsalaukun tähystyksen jälkeen otettiin vielä röntgenillä hiekkakuvat, eikä löytynyt hiekkaakaan, joten sen jälkeen katsottiin ja syynättiin jalat yms. koko hevonen verikokeita myöten, eikä mitään poikkeavaa.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä sitten lantanäyte, ja sieltä se "ongelma" (tai oikeastaan osa syyllinen) sitten löytyikin.
Lotolla oli 100 uinuvaa madon munaa paksusuolessa, (saattaa kuulostaa hirveältä määrältä, mutta tuo oli kohtalaisen vähäinen määrä) joka on aiheuttanut huonovointisuutta ja ripulointia. Lotto on madotettu viimeksi vain pari kuukautta takaperin, mutta ilmeisesti edellinen matolääke ei ollut purrut nuihin muniin, joten saatiin nyt sitten uusi matolääke. :P
 
Suurimpana syynä tähän sen käytökseen ja vatsanpuruihin on se kovin vaihteleva säilöheinä, mitä se on syönyt ennen, kuin siirsin sen kuivalle heinälle.
Ell mukaan, kovin sokeripitoinen ja hyvin "maustettu" säilöheinä (runsaasti keinotekoisesti säilötty) aiheuttaa useilla hevosilla vatsakipuja, kaasuuntumista vatsassa, ripulointia, kun se ei sovi kaikille hevosille. (tää toki on ollut tiedossa, mutta Lotto ei ole aikaisemmin oirehtinut säilöheinästä lainkaan.)
Lotto ei tosiaan ole mikään "rautavatsa" joten heinän vaihtelu huonosta, keskiverrosta tai hyvästä laadusta tiuhaan aikaväliin ei ole tehnyt sen vatsalle hyvää. Olisi pitänyt aikaisemmin pitää tuota heinän laatua silmällä, mutta en ole tiennyt että heinä on vaihdellut niin paljon paaleittain..
Aikaisemmin meidän tallin säilöheinä on ollut hyvää, mutta ilmeisesti tämän vuoden sato on sitten niin sokeripitoista, ja vahvaa, että se tuli nyt ilmi Loton käytöksestä, kun saatiin uusi heinäkuorma ja se ehti sitä muutaman viikon syödä.

Pidemmällä aikavälillä huonosta/sopimattomasta heinästä ja toistuvasta ripuloinnista todella useille hevosille syntyy juurikin mahahaavaumia/ärsytystä vatsalaukkuun, joten oli onni matkassa, että jo kolmen viikon oirehtimisen jälkeen vein Loton tutkimuksiin ja saatiin näin ennaltaehkäistyä kaikki ongelmat pienellä vaivalla, mutta sitäkin suuremmalla laskulla. :P

Eli kaikenkaikkiaan tosi ihana päivä takana, olin niin helpottunut tuloksista. Jotenkin tosi ironista, että maksoin itseni kipeäksi ja meinasin kuolla huolesta sen tähden, että sain tietää, että mun hevonen pitää madottaa. :D
Pääasia on, että nyt on hevonen tarkastettu jokaista karvaa myöten (ja enemmänkin!) ja sain tietää, että mun hevosella on nyt kaikki hyvin, ja se on terve kuin pukki kaikinpuolin.
Jollain muulla ei tällaisessa tilanteessa ole välttämättä näin hyvä tuuri.. Asiat voisivat olla paljon pahemmin! 

Lotto heräilee "humalasta" :P

Annoin tänään tallilla Lotolle sen vahvan matolääkkeen, ja kolmen viikon päästä lähetän kontrollivan lantanäytteen labraan, ja jos munia yhä esiintyy, niin sitten madotetaan vielä uudestaan vähän vahvemmalla ja eri merkkisellä matolääkkeellä. Jos munia ei enää kolmen viikon päästä esiinny, niin sitten se oli sillä ohitse ja munat ovat poissa.

Lotto on ollut tänään tosi fiksusti, käyttäytyi moitteettomasti klinikalla ja kuljetettaessa, oli kotona karsinassa todella hyvän tuulinen ja söi oikein innokkaana heinää. Toki se sai vinkassakin myös täyden heinä verkon eteensä. Ihana katsoa sitä nyt, kun se syö tosi hyvällä ruokahalulla tuota kuivaa heinää, eikä tarvitse enää miettiä, että sen maha olisi kipeä, tai se voisi huonosti!

Onneksi tänään selvittiin tosi vähällä, tilanne olisi voinut olla paljon pahempi puolen vuoden kuluttua. Onneksi tunnen Loton käyttäytymisen kuitenkin jo niin hyvin, että osasin puuttua ongelmaan heti sen alkumetreillä. Kaiken mun kokemani jälkeen, on aivan ihana palata kerrankin hymyssä suin klinikalta kotiin!


Kiitos teille lukijoille kannustuksista ja ihanista kommenteista, ootte ihania! KIITOS <3
Nyt on ihanaa jatkaa Loton kanssa treenejä turvallisin mielin!