Tänään oltiin Loton kanssa ahkerina kouluvalmennuksessa!
Meille valmennuksen piti tällä kertaa meille uusi kasvo, Linda Ikonen.
Keskityttiin tänään valmennuksessa saamaan hevosen niskaan joustoa, elastisuutta ja taipuisuutta. Saamaan se hevonen mahdollisimman pitkälle ylälinjalle, niska mahdollisimman alas. Taivuteltiin tosi paljon ylitaivutuksilla kaikissa askellajeissa. Käynnissä tehtiin vähän väistöjä, ja ravissa + laukassa ympyrällä vain sitä hevosen läpiratsastusta, että kaikki avut menee varmasti perille.
Laukassa tehtiin siirtymisiä harjoituslaukasta keskilaukkaan ja lisättyyn laukkaan.
Lotto oli tosi kiva muuten tänään, mutta oli tosi vahva vasemmalle ohjalle, ja jäin sitten aika ajoin sen kanssa vetämään kilpaa, mikä ei auttanut asiaan lainkaan. Keskityttiin siihen tosi paljon, että saan sen tuntumaan samalta molempiin suuntiin, ja siihen, että sain sen päästämään irti vasemmalta ja taipumaan rehellisesti. Tuntui että työn ja tuskan takana se oli, mutta pehmenihän se.
Mulla on jotenkin tosi vaikeaa saada ratsastettua mun vasen sisäjalka kunnolla läpi, että saan sen rehellisesti taipumaan ja antamaan periksi niskastaan. Hevonen ei voi antaa periksi niskastaan ja taipua rehellisesti koko kropastaan jos mun sisäjalka ei oo täysin läpi. On se vaikeeta, vaikka kuinka yritetään. Mut tosi hyvä, että ongelmia tulee just valmennuksessa, niin on joku, joka auttaa välittömästi korjaamaan ne ongelmat!
Oon vaan niin tyhmä itse, että jään Loton kanssa välillä "taistelemaan" ja kantamaan sitä vasemmalta, vaikka niin ei missään nimessä saisi tehdä. Se tulee mulla jotenkin vahingossa aina, ja sitten aina hoksaankin hetken päästä, että ei per**le taas pidän vastaan vaikka pitäisi olla itse kevyt, niin hevosella ei ole silloin vetokaveria. Mun pitäisi pitää mieli rauhallisena, ja istua vaan takana. Jos hevonen sählää, se sählää, mutta itse pitää olla rauhallinen ja varma.
Oikeaan suuntaan kaikki tuntuu jotenkin tosi helpolta, mutta sitten vasempaan mulla on itsellä vähän palikat hukassa, enkä saa sitä samaa wau- fiilistä, kuin oikeaan kierrokseen. Sitten, kun hevonen hermostuu, niin minäkin hermostun, ja molemmat alkaa säätää omiaan. Tästä on nyt pakko päästä eroon! Linda sanoikin mulle sen minkä oon jo itselleni toitottanut miljoona kertaa -> Jos hevonen hermoilee, oo ite lunkisti. Niinhän se pitäs ,mutta miksi se on niin vaikeaa toteuttaa käytännössä? ARGH!
Mussa itsessäni asuu pieni perfektionisti - ainakin ratsastuksen osalta, että jos joku ei onnistu niinkuin haluaisin, pidän itseäni sitten ihan surkeana ja sen jälkeen kaikki menee ihan pipariksi. Noh, jospa se siitä sitten taas iloksi muuttuis.. :)
Kuitenkin valmennus oli ihan loistava, koin tosi paljon hyviä ahaa- elämyksiä, ja saatiin tosi hyviä pätkiä tasapainottamaan niitä huonojakin pätkiä tänään. Oon niin ylpeä tuosta hevosesta, se yrittää niin kympillä, vaikka tää kuski yrittääkin välillä sekoittaa sen pakkaa. :p
Lotto oli päiväunilla, kun lähdin laittamaan sitä valmiiksi valmennukseen. Hetki keskusteltiin siitä, että jäädäänkö nukkumaan, vai lähdetäänkö valmennukseen. :) Voi toista <3 |
"Ai valmennukseen? Joo!" |
(Linda muutti siis Helsingistä kahden hevosensa kanssa meidän tallille viime tiistaina ja alkaa valmentamaan ainakin mua ja Annea säännöllisesti. Hän on kilpaillut vanhemmalla hevosellaan Interiä ja GP:tä kouluratsastuksessa.)
Tosi kiva kun löysitte hyvän valmentajan:)
VastaaPoistaNiinpä, tosi ihanaa, nyt pääsee treenaamaan ihan kunnolla! Ei tarvitse enää yksin taistella ongelmien kanssa. :)
PoistaPieni maailma, Lindalla oli jokunen vuosi sitten heppa samassa tallissa kuin mun siskon vanha heppa, ja pyörin siellä itsekin silloin jonkun verran :D Hienoa että oot löytänyt taitavan valmentajan ja pääset säännöllisesti valvovan silmän alle :)
VastaaPoistaAijaa! On vaan pieni maailma! :) niinpä, ihana päästä treenaamaan valkun silmien alle useammin,kuin kerran kuussa. :)
Poista