Tanssiva Lordi: Paljon talvi kuvia!

Siis te varmaan kyllästytte kohta näihin mun "säätiedotuksiin" mutta mun on ihan pakko mainita, miten ihmeelliset säät täällä on taas ollut!

Täältä tulee myös niitä lupaamiani kuvia kahdelta päivältä, toivottavasti jaksatte katsoa kaikki! :)

Täällä Rovaniemellä voi sanoa, että nyt on talvi mitä kauneimmillaan. Aivan ihanan näköistä, kun puut notkuvat paksusta kerroksesta lunta, maassa lunta on reilu puoli metriä, hangessa saa kahlata jo reisiä myöten (testattiin tänään Loton kanssa - lunta Lottoa polviin asti!) ja ilma on ihanan kirkas. Upeaa, oikea talven unelma maa tää Lappi. :)

Saatiin muuten eilen vihdoin ja viimein,Veeran kanssa tehtyä tähän mun blogin oikeaan reunaan nuo kuvat, joista pääsee meidän tietoihin kuvaa painamalla. Mitäs pidätte niistä? :)

Eilen ja toissapäivänä oli -20 astetta pakkasta, ja ripsi vähän lunta. Tänään mulla oli taas aamutalli, ja aamulla klo 07:00 pakkasmittari näytti -35 astetta pakkasta!

Vein puolet tuntihevosista ulos, ja meidän omat hevoset - eli Fiian ja Loton.

Puolet hevosista pitää jättää tällaisilla pakkasilla talliin, jotta putket eivät jäädy. Tallillamme on muutenkin ollut aina käytäntönä, että jos pakkasta -30 tai yli - yksityisten omistajat saavat tarhata hevoset sitten itse jos haluavat, eli niitä ei tallityöntekijän toimesta viedä niin kovilla pakkasilla ulos.

Hepat saivat ulkoilla tässä säässä vain 11 asti, eli vähän vajaat 4h. Lotto oli klo 11 valmista kauraa, ja odotti portilla jo valmiina sisäänpääsyä.

Eli aamulla klo 07:00 pakkasta -35 astetta, klo 13 pakkasta.... -9 astetta, täh?? Aivan ihmeellisesti heittää nuo lämpötilat, voiko tuollainen olla edes mahdollista?

Noniin, ja sitten muihin aiheisiin. Lotto sai liikkua eilen vielä hangessa isolla estekentällä, kun siskoni Minna oli ottamassa meistä talvisia ratsastuskuvia. Ilma oli aika haasteellinen valokuvaajalle, kun pakkasta oli -20 astetta ja hengitys höyrysi ja jäi ilmaan leijuilemaan, se teki kuvista hieman sumeita. Myös lumipöly vaikeutti tarkentamista.

Ratsastin Lotolla kangilla, ja taivuttelin sitä hyvin samalla tavalla, kuin toissapäivänäkin.

Lotto oli oikein mukava, vähän se oli väsyneen oloinen (tämä ilmeni keskittymisen pätkittäisinä herpaantumisina) - mikä ei toki ole ihmekään, kun on se vaan tehnyt taas töitä viimeisen viikon aikana, aika kiitettävästi.

Lopuksi laukkailtiin tallin maastoissa hyvän mielen vuoksi, ja sitten olikin hyvä päättää ratsastus pitkään käyntilenkkiin tallin tonttia ympäri.

On se silti vaan niiiin energinen hevonen, vaikka olikin vähän väsynyt rankasta viikosta. Ei oo vielä tähänkään päivään asti tullut sellaista päivää, että Lotto olisi laiska. :p

Ratsastuskuvissa linssin takana; Minna Patonen

Mulla oli eilen joku ihme naamapäivä, ja ihme irvistyksiä joka kuvassa, niin siksi olen värjännyt mun naamaa uuteen uskoon joissain kuvissa. :P

Kuski keräilee ohjia. :p

Veera oli mun mukana tänään tallilla, ja halusin tehdä jotain kivaa Veeran eteen. Hän on auttanut minua ihan mielettömästi tallilla yleensäkin, ottaa aina meistä kuvia, päivitti blogini ulkoasun ja paljon muuta. Olin keksinyt Veeralle erittäin hyvän yllätyksen tälle päivälle; Löin Lotolle vikellysvyön päälle, ja Veeran sinne myös. Laitoin Lotolle sivuohjat ja juoksutin sitä ensin ilman ratsastajaa kaikki askellajit läpi.

Matkalla maneesiin. :)

Tänään oli siis ideana se, että Veera saisi tästä tilaisuudesta mahdollisimman paljon irti oman istunnan kehittämiseen, eli saisi keskittyä täysin omaan istuntaansa - eihän hänellä ollut edes ohjia, saatika satulaa. Ainoa mistä Veera pysyi ottamaan tukea, on vikellysvyössä olevat tehtävään tarkoitetut kahvat.
Alkuun aloitettiin käynnissä niin, että pidin Lottoa liinassa ympyrällä, ja käskin Veeran ajatella todella tarkkaan hevosen jokaista jalkaa, ja käskin Veeran istua niin tarkasti liikkeen mukana, että hän pystyi luetella minulle ääneen, milloin mikäkin jalka on ilmassa. Tämä on hyvä tekniikka siihen, jos haluaa ratsastajan oikeasti ajattelevan, missä hevosen jalat kulkevat.

Alusta asti, painotin Veeralle, että tänään hän ei vaikuta hevoseen mm. lisäämällä vauhtia, pidättämällä, vaan se olen minä, joka hevosta ohjaa, jotta hevonen ei mene sekaisin, tai emme anna ristiriitaisia apuja. Hevonen periaatteessa on siis minun armoillani, ja Veera ainoastaan istuu liikkeen mukana, ja pystyy tällöin keskittymään 100% vain omaan istuntaansa ja mahdollisesti parantamaan istunnan puutteita ja korjaamaan virheitä. Painotin myös sitä, että tässä tilanteessa, jotta saadaan täysi hyöty irti myös hevoselle, ei ratsastaja saa puristaa ollenkaan istunnalla, vaan täytyy löytää se istunta, jossa pystyy pysymään täysin rentona, liikkeen mukana, takajalkojen päällä vakaana ja ryhdissä.

Kun Veera oli päässyt kiinni siitä, mitä tuleman pitää, otettiin kaikki askellajit läpi molempiin suuntiin, ja tehtiin töitä Veeran istunnan kehittämiseen. Halusin, että Veera ymmärtää, miten paljon on tehtävä töitä sen oikean istunnan eteen, ja siihen, että miten paljon ratsastajan tulee tehdä istunnalla, pohkeilla niin, että periaatteessa kättä ei tarvittaisi juuri lainkaan halutun tehtävän tekemiseen. Tokihan Lotto sai tarvittavan tuen sivuohjista mitä tarvitaan mm. hyvien siirtymisien tekemiseen.
Huutelin Veeralle koko ajan neuvoja, korjasin istuntaa - teetätin harjoitteita, joissa hän joutuu oikeasti pinnistelemään ja hakemaan sitä oikeaa istuntaa ja tuntumaa siitä, millä tavalla ja miten paljon tulee käyttää istuntaa ja pohjeapuja. Kehitimme myös tasapainoa erilaisilla harjoitteilla.
Teetätin lopuksi paljon, paljon siirtymisiä ja temponmuutoksia niin, että minä käskin Lottoa, ja Veera pääsee tuntemaan, miltä mm. oikeaoppinen laukannosto takaosan päällä, siirtyminen harjoitusravista keskiraviin, harjoituslaukasta koottuun laukkaan, yms. pitää tuntua. Toki siirtymisissä tarvitsin Veeran apuja niin, että neuvoin aina, milloin pitää esim. tiivistää istuntaa, tukea pohkeella yms.

Veera suoriutui tästä päivästä todella hyvin! Hän noudatti jokaista antamaani ohjetta tarkasti ja täsmällisesti. Hyvä Veera!! Yllätys oli kyllä Veeralle mieleinen, sen verran onnelliselta vaikutti ratsastuksen päätteeksi. :)
Lotto oli kyllä aivan täydellinen tähän hommaan, vaikka alkuun sitä vähän epäilevästi mietinkin. Se oli todella rento ja kertoi Veeralle heti, jos jokin apu oli epäselvä tai väärä, oli todella maltillinen, varma, tasainen ja niiiin kuuliainen! Lotto oli kyllä upean näköinen, kun se oli niin letkeä ja elastinen, tää teki sillekin kyllä tosi hyvää. :)
Lotto on muutenkin todella mahtava juoksutettava - se vastaa apuihin välittömästi, ja tekee kaiken hyvällä työmoraalilla. Lotto ei yhtään kujeillut ja riekkunut missään tilanteessa, vaan oli kuin konkari konsanaan ja vaan porskutti menemään! Mahtava nuori hevonen, ei voi muuta sanoa!
Olen kyllä molemmista, niin Veerasta, kuin Lotostakin niiiiiin ylpeä!

Huomenna voikin sitten hyvillä mielin, antaa Loton levätä ansaitulla vapaapäivällä. :)

Iloiset lapset loppukävelyillä! <3

Ennen treenejä, käytiin Loton kanssa ulkona, ja Veera otti meistä ihania, talvisia yhteiskuvia.
Ilma oli kuvien ottohetkellä aivan ihana - pakkasta -17 astetta ja lunta tuli taivaalta hiljalleen höyhenenkevyinä hiutaleina.